Kasvattajien oma ketju

[Lilli]

Mulla kans räjähtää latva näköjään noin 4-5 kk päästä, jolloin on pakko vähän tasoittaa tai näyttää ihan hirveältä. Ongelmana on tietenkin se ettei voi leikata kuin pari senttiä tai kasvatus on mennyt hukkaan. Plaah.

[Kirppu]

Lähtisin mielelläni saksimattomuushaasteeseen mukaan, mutta... eilen leikkasin kärsineistä, vaalennetuista latvoista ehkä pari senttiä (edellisestä on varmaan yli puol vuotta aikaa) ja jotenkin musta tuntuu siltä että en ihan vuotta pysty olemaan leikkaamatta yhtään.  Sen verran kuivakkaa on tuo latva edelleen.

EDIT:
Tässä tilannepäivitystä vielä kuvan muodossa:

[karpobulli]

Voi miten Kirpulla on ihana tukka!! 

[elly]

Vau miten kauniit hiukset Kirpulla!

Ymmärrän kyllä, että hiusten kunto menee tällaisten haasteiden esille. Terveet hiukset ovat aina kauneimmat, enkä kyllä itsekään meinaa pysyä väkisin tavoitteessa, mikäli latva alkaa mennä oikein rumaksi.

[Kirppu]

Kiitos. ^__^ Ei oo tänään ihan niin kauniit, kun tuli lähmättyä tukka kookosöljymuhittelun seurauksena. 

[Marie Corelli]

Viimeisimmästä kampaajakäynnistä on vähän yli kome kuukautta. Se ärsyttää, että tukka näyttää taas räjähtäneeltä, koska kerrokset kasvavat pois. Takatukkakin on taas kasvanut pitkäksi. Tekisi mieli käydä leikkuuttamassa vähän, ainakin tuo takatukka pois. Tukka yltää sivuilta jo ohi korvien.

On tässä kasvatuksessa ongelmakin: minun muotoilutaidot alkavat olla koetuksella, koska esim. muotovaahdon saaminen hiusten juureen on vaikeaa. Suihkin suihkupullosta vettä hiuksiin ennen muotovaahdon levittämistä, mutta juuresta hiukset eivät kostu kunnolla, vaan kaikki vesi jää enemmän latvoihin. Hiukseni ovat myös nopeasti kuivuvat. Jännittää kuitenkin, että miten pärjään pitemmän tukan kanssa muotoilun suhteen ja muutenkin.

Minähän saan jo tehtyä hiuksiini kampauksen! Löysin Hair Romance-blogista lyhyiden hiusten nutturan ohjeen ja sitä kokeilin tänään. Kampaus oli helppo tehdä ja näytti hyvältä. Muutenkin se oli mieleinen, sillä tykkään 60-luvun tyylistä. Ohje on tässä postauksessa: http://www.hairromance.com/2013/05/how-to-do-an-updo-in-short-hair.html. Tämä antaa lisää uskoa kasvatukseen  .

[korkkiruuvi]

Ketjun ekassa viestissäni voisin vähän taustoittaa kasvatustani, joka alkoi oman värini kasvattamisesta kun allergisoiduin kevyt-/kestoväreille. 2011 elokuussa loppui värjäys ja maaliskuussa -12 leikkasin lyhyeksi, sellainen 10 senttinen tyvikasvu olikin sitten koko tukka. En ollut ikinä ollut pitkä- mutten lyhytukkainenkaan, puolipitkiä malleja oli aina ollut.

Kasvatin omanväristä pidemmäksi kun kaipasin vaihtelua ja entistä lyhyempää en halunnut. Pistin itseni leikkuulakkoon, joten mulla oli aina vain jyrkkenevä v-malli. Ei se tukka loppujen lopuksi niin hirveä ollut vaikka otsistakin kasvatin samalla pois. Sai taivutettua toisinaan hyvinkin mallikkaasti ja koko ajan treenasin letitystä. Vuodessa tukka kasvoi hädin tuskin korvat peittävästä takaa niskamittaiseksi, sivulta melkein.

Vuoden 2012 aikana kasvoi tukka niskamitasta apl-mittaan. Lähes 2 vuoden leikkuulakko katkesi, kun helmikuussa 2013 leikkasin solisluumittaan. Kyllästytti päältä rasvalättänä ja latvoista kuiva, sojottava takkukasa. Vaikka kuinka kostutin latvoja, mikään hoito ei paljonkaan kohentanut tilannetta. Silti leikkaaminen kadutti. Päätin että kasvatan vielä ja kasvatan oikein kunnolla.

Värjäsin hennalla heinäkuussa -13. Henna teki vanhimmistakin latvoista selvästi pehmeämmät, pitkän matkaa ennen karheat hiukset olivat pehmeät. Tajusin, mikä hoidossa oli ollut pielessä. Rakennepaikkauksesta olin nähnyt puhuttavan lähinnä värjätyn/vaalennetun hiuksen tarpeena eikä minulla ollut niitä käsittelyjä hiuksissa enää. Tarkemmin etsimällä löysin keskustelua siitä, miten kihara hius voi luonnontilassakin rakennevaurioitua ja olla huokoinen.

2014 tein välillä lettikampauksia. Loppuvuodesta sorruin saksiin ja olin jatkuvasti leikkelemässä latvoja muka vähän. Jouluna leikkasin itselleni otsatukan leikeltäväksi, mutta en sittenkään halunnut pitää sitä ja aloin kasvattaa ostista pois heti sen leikattuani. Sain vieroitettua itseni saksista ja tänä vuonna en ole leikannut ollenkaan hiuksia, kummasti on tukka pidentynyt tänä vuonna.

Tämä vuosi meni nutturoita opetellen, aloin käyttää sitä paitsi yökampauksena myös päivisin. Nykyään pidän paljon hiuksia kiinni, tai lyhyempiä suortuvia jätän kehystämään kasvoja kun sopii paremmin niin. Ennen mulla oli aina hiukset auki enkä voinut sietää omia hiuksiani muuten. Nyt kun yritän pitää välillä auki, on heti takkuja ja tukistan itseäni kun nojaan taaksepäin ja sitten kohotan päätäni, kun hiukset jäävät kainaloon ja liikutan kättäni, kun laitan laukun olalle jne.

Tunnen hiukseni vieläkin sellaisiksi "eihän ne nyt vielä läheskään pitkät ole" -mittaisiksi. Pituutta ei edes hahmota, mutta silti siihen on kiintynyt. Tiedän, että katuisin jos leikkaisin edes sen ohuen latvuston, joka BSL-mitan on saavuttanut. Ei hiuksia voi vaan leikata hetken mielijohteesta, sillä mikään mielijohde ei tuo kymmeniä tai edes muutamia senttejä takaisin vaan aika ja vaiva ja odottaminen. Kasvattajana on kuin sidottu hiuksiinsa.

Mä olen ollut leikkuulakossa vuoden kun vuosi vaihtuu. Ei se kasvatus muuten etene tällä hiuksistossa, mulla kasvaa n. 1,5 cm kuukaudessa ja kihara syö pituutta paljon. Ehdottomasti lisään muhitteluja jo tämän vuoden puolella ja jatkan leikkuulakkoa ellei jotain hirveitä vaurioita ilmene. Haluan saada selville hiusteni terminaalipituuden.

[bubbs]

Mun hiukset kasvavat sentin kuussa, maksimissaan 5 senttiä 4 kuukaudessa. Huijausmittapituus on nyt 75 senttiä. Viimeksi kasvatus jämähti junnaamaan 77 senttiin, sitten ei enää tullut lisää pituutta, latva mureni kasvutahdin mukaan. Silloin pohjalla oli kuitenkin ainakin pari raidotusta, jotain muutakin kevyttä vaalentamista ja muuta värjäämistä, ja lämpökäsittelinkin pahimmillaan päivittäin, nyt vain joitakin kertoja kuukaudessa. Nyt valtaosa hiuksesta on luomua, ja olen hyvin optimistinen siitä, että terminaalipituus voisi olla vähän tuota seiskaseiskaa edempänä. En yksittäisiä haarahiuksien napsimista poislukien ole leikannut tätä toukokuun jälkeen (!, en varmaan koskaan aiemmin ollut näin pitkään leikkaamatta..), mutta tukka näyttää vieläkin yllättävän hyvältä eikä leikkaaminen tunnu mitenkään pakolliselta tai akuutilta. Näin pitkän leikkaustauon lopuksi en kuitenkaan uskalla sitoutua vuoden leikkuulakkoon, vaikka kutkuttaa tavattoman paljon selvittää se todellinen terminaalipituus. Ehkä mun versioni lakosta voisi olla, että nappaan sentin-kaksi latvatasoitusta vielä ennen vuodenvaihdetta, ja sitten vedän 2016 leikkaamatta niin pitkälle kuin mahdollista - koko vuoden, jos mitään katastrofaalista muutosta pahempaan ei tapahdu.

[enna]

Näytin hiuksille saksia ensimmäistä kertaa varmaan n. 10 kuukauteen - en edes ole pysynyt kunnolla laskussakaan enää. Latvojen kunto ei oikeastaan edelleenkään vaatinut sitä, mutta halusin tasoittaa latvaa aavistuksen verran ja leikata muotoa vähän enemmän näkyviin. Kymmenen kuukauden aikana kun hiukset ovat ehtineet kasvaa vähän eri pituuteen. Pituutta ei lähtenyt kokonaisuudesta käytännössä lainkaan. Kerrostuksiin en koskenut.

Kirjoitin heinäkuussa näin. Sen jälkeen olen tainnut yhden kerran saksia pelkkää etutukkaa. Ajattelin, että voisin ennen vuodenvaihdetta leikata latvoja ja vanhoja kerrostuksia vähän nätimäksi sekä tehdä jotain tuolle hyvin ylipitkäksi venähtäneelle etutukalle. Jossain vaiheessa nimittäin haaveilin tasapitkästä tukasta, mutta nyt uudestaan harkittuani kevyesti kerrostettu sopii mulle paremmin.

[elly]

Kiva huomata kuinka paljon lakkoidea herätti keskustelua. Mä oon vaihtanut suurimman osan pesukerroista CO-pesuiksi ja uskon sillä olevan vaikutusta hiusten kuntoon ensi vuonna. Oon niin huono käyttämään jätettävää hoitoainetta, että mun on pakko kompensoida jollain muulla.

Mullekin sopii kerrostettu malli paremmin, mikä kyllä varmasti tulee vaikuttamaan kasvatusfiiliksiin. Musta tuntuu, että kasvonpiirteet on paljon edustavammat, kun siinä ympärillä on lyhyempiä kerroksia. Voi toki olla, että nää ajatukset on vaan mun pään sisällä.

[Mimi]

Olen mukana lakkoilussa mutta en tiedä kestääkö tämä tukka koko vuoden leikkaamatta. Viimeeks hiuksia leikattu keväällä joskus huhtikuussa muistaakseni. Toisaalta voisin leikata kerran keväällä jos tarvitsee kun olen ollut leikkaamatta vuoden 

[scoundrel]

Mulla meni yks ilta hermot latvojen kaksihaaraisiin, nappasin sitten sakset käteen ja latvasta lähti joku 5 cm.
Ei haittaa menoa, en edes itse huomaa eroa aikaisempaan (paitsi että latvat on hitosti paremmassa kunnossa). Mietin tässä itse asiassa että jos vaikka seuraavaksi pätkäisisi latvasta kaiken värjätyn kerralla pois, kyllä siitä vielä joku 5-10cm lähtis.... mutta ehkä jään miettimään sitä vielä. (Katsotaan vaan niin tyyliin huomenna leikkaan ne itse pois... )

[enna]

^Nojoo, mäkin menin sitten heti leikkelemään etuhiuksistoa. Välitön katumus sen jälkeen tulikin, mutta vähän ajan päästä aloin tykkäämään tästä! Ja otsis kuitenkin kasvaa aika nopeasti. Melko pitkä se mulla edelleen on, mutta ei enää pysy yhtä helposti kiinni jos tukan laittaa vain yhdelle ponnarille (mihin ehdin jo tottua).

[elly]

Mä huomasin tänään, että pisimmät hiukset on vyötäröpituudessa. Olen siis periaatteessa tavoitteessani, mutta eihän nämä hiukset vielä pitkiltä tunnu. Aion silti aloittaa vuoteni lakkoilemalla, sillä haluan hiusten olevan seuraavan siistimisenkin jälkeen vähintään tässä mitassa. Nyt kun pituus on hyvä, niin voinkin alkaa kriiseilemään värin kanssa. 

[Lilli]

Minä oon taas siinä tavoitteessa, että pisimmät hiukset on rintojen alle, viimeksi olin näköjään vuosi sitten samassa tavoitteessa ennen kampaajareissua. Kuivaa vaalennettua hamppulatvaa lähti silloin aika reippaasti ja kesällä taas lisää. Nyt on ilmeisesti taas sama edessä, toivottavasti vähempi riittäisi että joskus myös pysyisin tässä tavoitteessa.

elly Onnea vyötäröpituuden saavuttamisesta! Väristähän tässä kriiseillään tasaisin väliajoin  ;D