juurikasvu.org

Äidillä on maantienruskeat, nykyisin osittain jo kai harmaantuneet hyvin ohuet ja hienot hiukset. Äidillä oli nuorena pitkät ja paksut, mutta leikkasi joskus parikymppisenä ja sitten ne jossain vaiheessa alkoivat oheta, ilmeisesti lasten synnyttyä. Isällä on myös ollut nuorena vaaleahkot, pitkät hiukset, aika paksuhkotkin kuvien perustella, mutta alkoi kaljuuntua melko varhain. Isä on kaljuuntunut silleen hyvin tyylikkäästi ja arvokkaasti, eli sitä kaljuuntumista ei tavallaan edes huomaa, kun se sopii niin hyvin.

Veljilläni on kaikilla ohentuva tukka ja muutenkin heidän hiuslaatunsa on melko ohut ja hauras. Kahdella vanhimmalla on keskiruskea tukka, toisella niistä vielä melko tuuhea eikä juurikaan ohentunut (27 v) ja toisella alkaa ohentua aika reilusti jo (23? v). Nuorin veli (22? v) on aivan eri maata hiustensa suhteen, hänellä on lähes oljenvaalea todella runsaasti ohentuva tukka, oikeastaan aika samanlainen kuin isällä. Sopii myös hänelle hyvin. Yleisesti ottaen veljilläni on kaikilla niin kaunis päänmuoto, että paljas päälaki sopii heille kaikille. Se on aikamoinen siunaus se.

Itse en ole tullut yhtään perheeseeni hiusteni suhteen. Luulen että olen perinyt isän äidin hiukset, jotka olivat tuuheat ja paksut hänen kuolemaansa saakka. Olen tullut tähän mummooni mielestäni muutenkin jotenkin kummalla tavalla, vaikkemme varsinaisesti ole kovinkaan saman näköisiä.

Isä harmaantui kohtuullisen nuorena ja nykyään ne ovat aivan täysin valkoiset. Nuorena miehenä hänellä oli tapa sportata aikansa pitkää tyylitukkaa a la Jim Morrison, mutta vanhempana tämä ryhtyi tositoimiin. Hirvittävänä elokuvafriikkinä tämä halusi muistuttaa Christopher Leetä Sarumanina ja kasvatti hiuksensa takapuoleen saakka. Laatu välimereläisen karkea, mutta ainakin se kasvaa!

Äidillä on taas hyvin lasimaiset ja ohuet luonnolliselta väriltään punertavat. Tuuheudesta on kaiketi eniten pulaa kun sen puutteesta kuulen eniten kommenttia. Hiukset on tosi pehmeät ja kiiltävät laadultaan, mutta kantajansa mielestä jopa liikaa. Yksittäinen hius on melko ohut, mutta niitä on paljon.

Pikkuveljellä on ihan mieletön tukka silloin kun antaa sen kasvaa. Ennen armeijaa tällä oli hartioille ulottuva käsittelemätön tukka, Väri oli ihana suklaanruskea, paksu, tuuhea ja huippukiiltävä. Toivon en niin salaa että tämä kasvattaisi uusiksi. Kiharoilta se on onnistunut välttymään ja ne onkin selkeästi minun ilona hänen sijaan. Aina kun omat hiukset lannistavat (mikä on nykyään onneksi harvemmin), muista ajatella veljen kuontaloa ja kuinka hyvältä se näytti ilman että sitä kokeili "piristää" jollain käsittelyllä.

Ollaan veljen kanssa kumpikin saatu aika hyvin best of both worlds. Minun luonnonkiharuuteni ollen se suurin ero. Laatu kuitenkin kärsii herkästi jos sitä alkaa käsittelemään turhan päiten, parhaimmillaan se on kun antaa olla. Tahtoisin kyllä itsekin harmaantua (valkaistua?) niin päheesti. Valkoinen pitkä tukka on aika huippuihana.

Äidillä on vaaleaksi värjätyt lapaluihin ylettyvät hiukset.(nuorena oli ihan platinablondit iän myötä tummuneet) Ne on niin ihanan paksut ja jäntevät! Rakastan aina hipelöidä niitä ja laitella erilaisia kampauksia. Kiukuttaa kun en ole perinyt hänen tukkageenejään, vaan ne on menneet veljelleni.

Isoveljellä on paksut ja suorat lyhyet hiukset. Väri on aika tumman ruskea. Ei koskaan värjää niitä, tai laita mitenkään.

Isällä taas on vähän hennompi tukka, vähän taipuisuutta (kuten minullakin) Leikkauttaa aina hillityn takatukan, mutta jos totta puhutaan, se sopii iskälle Nuorempana iskää sanottiin MacGyveriksi.. On kyllä samaa näköä edelleen
Väri on keskiruskea, vähän harmaantunut.

Äidillä on piikkisuorat, ohuet ja hennot hiukset, jotka hän pitää aivan lyhyenä ja värjää tummaksi. Nuorempana hänellä oli platinanvaaleat hiukset, mutta lasten saamisen myötä hiukset tummenivat ja ovat oikeasti luultavasti suunnilleen seiskatasoiset.

Isällä pn paksuhkot, mustat ja taipuisat hiukset. Vanhemmiten tukka on ohentunut ja vähän harmaantunut ja myös taipuisuus on lisääntynyt. Isä on hellyttävän tarkka hiuksistaan ja hoitaa niitä huolella.

Veljellä on paksuimmat hiukset, mitä olen ikinä kellään nähnyt: haroessa hiuksia sormilla päänahka ei käytännössä tunnu ollenkaan. Hiukset ovat pitkähköt, pisimmät ulottuvat hartioille. Hiuslaatu on melko karhea ja taipuisa. Hoidossa olisi vielä vähän petrattavaa ja saattaa olla, että joulupukki tuo hänelle hiustenhoitotuotteita. 

Äidillä (ja äidin äidillä) on samanlainen hiuslaatu kuin mulla, eli ohut, lasimainen ja piikkisuora. Molemmilla hiukset ovat myös selvästi iän myötä ohentuneet ja sama odottaa varmaan muakin. Tajusinpa, ettei mulla ole hajuakaan äidin hiusten luonnollisesta väristä, kun sillä on ollut hiusväri päässä tyyliin aina. Nykyisin sen omat hiukset onkin varmaan jo harmaat.

Isällä taas on ihan erilaiset hiukset kuin mulla: paksut, karheat ja taipuisat. Nyt 56 vuoden iässä sen tumman ruskea väri on alkanut ohimoilta harmaantua, mutta kaljuunnu tuo ei varmaan koskaan. Veli on sitten tietenkin perinyt isältä tuon paksun hiuslaadun, mutta väri on aika sama kuin mulla luonnostaan, eli sellainen likaisen harmaan ruskea.

Miehekkeellä on paksut nätin ruskeat hiukset (ja pidemmätkin kuin mulla ), joten jos joskus lisäännytään, niin toivon että sen hiusgeenit taistelisi itsensä jatkoon.

Molemmilla vanhemmillani on vaaleanruskeat hiukset, joissa on ihan kevyesti punertavuutta isällä. Kai noita voisi sanoa myös maantienruskeiksi. Luulen, että hiusten värissä ja laadussa olen tullut enemmän isääni, sillä isällä yksittäinen hius on todella jämäkkä ja itsepäinen kun taas äidillä ne ovat hyvin hennot ja ryhdittömät ilman käsittelyä. Isällä hiuksia on paljon, mutta äidillä niitä on määrässäkin todella vähän. Äidillä myös toisella puolella kasvaa vähemmän hiuksia kuin toisella minkä olen tietenkin hyvällä tuurillani perinyt.

Pikkuveljelläni on vaaleat hiukset myöskin kuten itselläni ja luulen että minulla ja veljellä alkaa hiukset iän myötä tummumaan, sillä isä on ollut myös vaaleatukkainen nuorena. Minulla on hiuksissa selvästi myös hieman punaista pigmenttiä, mutta pikkuveljellä hiukset ovat selvästi kylmemmän sävyiset. En tosin tiedä, että kuinka paljon hiusten pesuun käytetty vesi vaikuttaa, sillä minullakin tuo hyvin kevyt punertavuus ja lämmin sävy ovat tulleet vasta muutettuani pois kotoa.

Meidän perheessä ei kukaan värjää tällä hetkellä hiuksia. Äiti värjää välillä hiuksiaan tummemman ruskeiksi sävytteillä, mutta koska on tosi herkkäihoinen niin jatkuva värjäys ei sovi hänelle. Tosin harrastaa myös hiusten permanettausta välillä ja olenkin pohtinut, että onkohan tuo vaikuttanut pitemällä aikavälillä hiusten laatuun, sillä alle parikymppisenä otetuissa kuvissa hiukset näyttävät paljon paksummilta. Toki kyllä varmaan iänkin myötä hiukset ohenevat, mutta äidillä on ollut tuollainen ohuehko haperotukka varmaan kolmekymppisestä.

Miehellä on tummanruskeat ja luonnonkiharat hiukset mitkä on omasta mielestä tosi kivat  Tosin huomaa kyllä, että niihin saa holvata ihan eri tavalla hoitoaineita kuin itsellä ja pystyn heivaamaan aina itselle liian tujakat hoitoaineet melko näppärästi hänelle. Tosin kyllä ajoittain närkästyttää tuon hiustenhoitorutiinit, vaikka välillä koittaakin skarpata niiden kanssa enemmän, mutta välillä menee siihen ettei tuo kurja käytä hoitoainetta ollenkaan, ärh.

Kaikilla melkoiset vahvat ja runsaat hiukset. Äidillä taipuisat, muilla suorat. Isäni on yli 70v. eikä hiusraja ole vetäytynyt yhtään, saati että olisi kaljua päälaella.

Äiti ja siskot ovat olleet blondeja, nykyisin kaikilla taitaa olla maantieksi tummuneet hiukset, mutta blondaavat. Iskällä ja sen sisaruksilla oli mustat hiukset, mutta ovat kaikki jo harmaantuneet. Muiden hiusten paksuudesta en oikein osaa sanoa, kun että isosiskolla on tosi ohut tukka ja mulla taas liian paksu (päänahka kärsii) ja mun tukan väri on aika tumma.

isälläni on kohtalaisen paksu, mutta ohimoilta hieman harventunut tukka, joka oli kauan tummanruskea kunnes viiskymppisten jälkeen alkoi harmaantua teräksen/hopeanharmaaksi. äidilläni on luonnostaan maantienharmaa, blondannu ja permanentannu koko ikänsä. äidilläni on HYVIN ohuet ja harvat hiukset, päälaki paistaa aivan kirkkaasti läpi koko matkalta, niskassa sitten paksumpaa. ja mun tuurilla vaikea arvata kummalta tän "paksuuden" oon periny.. ;( isän vanhemmilla oli molemmilla erittäin paksut hiukset, äidin puolelta en tiedä. velipoika pitää kaljua, mutta nuorempana valokuvissa sillä oli viljanvaalea tukka.

Isällä on kuiva, ohut ja luonnonkihara/lainehtiva hiuslaatu ja hiusväri on ollut keskiruskea, sittemmin harmaantunut. Äidillä paksu, voimakkaasti taipuisa ja lainehtiva tummanruskeaksi tummentunut hius (nuorena oli vaalea), jota tykkää raidoittaa vaaleaksi. Näiden kahden jälkikasvu on suoratukkaista ja vaaleanruskeaa    veli pitää hiuksia yleensä niin lyhyinä, että vaikea sanoa onko tummempi kuin minä, mutta samoilla tummuusasteilla liikutaan. Siskopuoli peri vaaleuden ja taipuisuuden, mutta värjää tummaksi ja pitää polkkamitassa tai korkeintaan hartiamitassa.
Lähisuvussa porukka ei ole kaljuuntumaan taipuvaista.

Mulla on ihan onnettomat hiusgeenit.

Iskän hiukset ovat ohuet ja niitä on harvassa, nykyään on jo päälaelta kaljuuntunut. Väri on se perinteinen suomalainen, mutta iän myötä jo vähän harmaantunut. Nyt iskä on onneksi jo monta vuotta pitänyt hiuksiaan sängellä; ei häiritse toi kaljuus ja sopii sille oikeasti tosi hyvin.

Äidin hiukset ovat myös tosi ohuet ja harvat, päälaki paistaa joka kohdasta ihan selvästi. Väri silläkin ihan perinteinen. Aiemmin piti hiuksissa aina permanenttia, mutta nyt on käyttänyt jo kymmenisen vuotta peruukkia/hiuslisäkettä (sellainen aidoista hiuksista tehty, mikä tulee klipseillä kiinni omiin hiuksiin, näyttää kyllä hyvin aidolta). Äidin suvun puolelta myös tädillä ja mummolla on huonot hiukset, eli ihan geneettistä taitaa olla.

Veljen hiukset ovat nekin väriltään perinteiset, mutta määrällisesti niitä on enemmän kuin mulla (ei paista nahka päälaelta läpi).

Eli onnea vaan mulle...

Siis mun äidillä on paljon upeampi kutristo kuin mulla! Ja se on kuitenkin 55+. Sillä vaan kasvaa ja kasvaa hiukset ja ne onkin jo yli bsl-mitan. Äitillä on vakio tummanruskea pohja, johon se vaihtelee aina lilaa, punaista tai vaaleaa raitaa. Sillä on samoin todella paksu hiuslaatu, joten sieltä on omakin tukka peritty. Olen kyllä kateellinen, mutta tietysti iloinen äidin puolesta, hänellä ei ole ollut nuorempana koskaan oikeasti pitkää tukkaa.

Mutsilla on tummanruskeat ja suorat, paksut hiukset. Sille sopi voimakkaat, suuret kiharat aivan mahtavasti.
Faijalla on suht ohut "ei-minkään- värinen" maantienharmaa.
Systerillä on suora, puolipaksu tummanruskea hius.

Mä olen meidän perheen ainoa pitkäletti

Äitilläni on tummanvaalea, 7-tasoinen tukka, on raidoittanut/vaalentanut ja permanentannut niin kauan kuin muistan. Oon jopa kateellinen, äitin hiukset vain "parantuvat" permanentista, mun hiukset kuolee samantien. Joku laatuero siis oltava.

Isälläni oli suht tumma taipuisa tukka, sieltä oon vissiin normivärini perinyt. Eli 5/6-tasoinen tummahko tuhka. Mulla kasvaa seassa myös hopeisia ja punertavia hiuksia. Välillä harmittaa kun aikanaan aloin värjäämään... Omat hiukseni ovat ohuet mutta niitä on paljon. Taipuisat ja kestävät värjäystä hyvin, permanenttia ei yhtään.

Veljelläni on perusmaantie, vahva hiuksisto, suora. Kerran veli vaalensi, näytti kuin olisi kärväyttänyt naamansa. On sen jälkeen pitäytynyt omassa värissään.

Kaljuuntumista ei oo näköpiirissä, suvun 90-vuotiaillakin on oma tukka päässä, harmaantuneet vasta viime vuosikymmenillä.

Äitini on värjäillyt tukkaansa niin paljon,etten ole varma oikeasta väristä. Vanhemmista kuvista näyttää lainekkaalta vaaleamman ruskealta. Nykyään on aina lyhyt malli ja täti-ihmisille tyypillistä punaista purkista. Itse puhuu aina maantienharmaista, josta en ole kyllä ihan vakuuttunut. Isällä taas on ollut tummat hiukset ja jossain nuoruuskuvissa näyttää melkein mustalta ja paksulta. Kaljuuntuminen on alkanut jo varhain.
Siskolla ja minulla on ihan erilainen hiuslaatu sekä väri. Sisko on paljon vaaleampi jo luonnostaan ja on nyt värjännyt muutaman vuoden vielä vaaleammaksi. Hänellä on myös oman värin kasvatus menossa, joka muuten aloitettiin samaan aikaan toisistamme tietämättä.  Mielenkiintoista nähdä, millaiset hiukset meillä oikeasti. Kymmenisen vuotta ollaan molemmat oltu värjäyskierteessä. Meillä on kaikenlisäksi sama kampaaja, joka aina jaksaa ihmetellä, miten voi olla niin erilainen hiuslaatu. Mulla on suora ja liukas, siskolla taas karheampi ja taipuisampi. Veljen hiuslaatu ja värikin on ainakin teininä ollut lähellä omaani.
Mielenkiintoista on nähdä, jos omia lapsia siunantuu, millaiset hiukset heille tulee. Mun miehellä on ihanat oljen väriset ja paljon omia hiuksiani vahvemmat.