juurikasvu.org

Haluaisin vähän paksummat hiukset. Permanentti olisi yksi vaihtoehto. En vaan oikein tiedä kannattaako. Oon kuullu siitä paljon huonoa ja sitten moni on tykänny. 

Tosiaankin siltä pohjalta vastasin, että aluksi se oli ihan kiva, mutta mun hiukset vaan meni piloille sen takia..

No todellakin. Niinkuin tällä ja HS:n foorumillakin olen kirjoitellut siitä, kun tukka kärähti permanentista 2½ kuukautta sitten . Nyt kun on tumma ja kihara, haluaisin vaaleat suorat, pitkät, kiiltävät  ja TERVEET hiukset .

Todella paljon silloin kun otin pehmennyksen ja hiukset kuivui eikä kihara edes näkynyt.
Nyt olen onneksi saanut hoidettua ja kasvatettua mutta  tietenkin hiukset olisivat nyt vieläkin pidemmät jos en vuosi sitten olisi hairahtunut.
Kokemusta ei ole kunnon permanentista että olisi kunnon kiharat.

Kampaaja varoitteli miua permiksestä ja miähän uskoin kaikki varottelut  Eipä tarvii uudestaan kokeilla. Tukka meni todella huonoon kuntoon. Edestä katkesi paljon hiuksia, jonka seurauksena sain kauniin töyhdön kun hiukset kasvoivat. Näytti kuin olisin tahallani saksilla leikannu itsestäni töytöhyypän näköisen 

Todella paljon kadun myös minä. Tukka meni oikeasti ihan pilalle.

Mäkin kaduin tosi paljon sitä parikymppisenä pitkiin hiuksiin ottamaani permistä. Ei enää permistä mulle ikinä, kiitos.

Mä en varsinaisesti kadu.

Olihan siitä pitkä ilo,vaikka nyt eletäänkin keväällä 2004 otetun permiksen kanssa joka ei enää vastaa samoja toiveita. Sen verran on tyvikasvua, että latvusto on selkeästi kuivemman näköinen ja oloinen. Silti on mukavaa, että hiukset voi helposti muotoilla kun ne ovat yhä tosi taipuisat. Kiharrus pysyy hyvin, samoin suoristus. Aiemmassa suorassa tukassa ei mikään muotoilu tahtonut pysyä. Tosin osasyy on nyt käytössä olevat paremmat tuotteetkin...

Jos hakisin vain runsautta hiuksiini eikä kiharuus olisi se ensisijainen haave, niin turvautuisin kyllä mieluummin lisäkkeisiin kuin permikseen - pitkissä hiuksissa siis.

Mä en kadu yhtään. Sen sijaan otan pian uuden 

Vaikka saankin taistella jatkuvasti sen kanssa, etteivät paksut, permanentatut hiukseni näyttäisi saisi mun päätä näyttämään ihan pallolta , en silti ainakaan tässä kasvatusvaiheessa kestäisi päätä pitkin valuvia, suoria hiuksia. Niinpä permis on mulle ihan ehdoton. Lisäksi nautin, kun saan oikein luvan kanssa ylihoitaa hiuksiani  eikä tarvi murehtia tehohoitojen lässäyttävää vaikutusta. Ihan jo se on ihanaa, kun hiuksissa on kiharat ja ne tulee pesun jälkeen (lähes) itsestään.

Viimeisimmän permiksen otin vähän alle 10 vuotta sitten. Parturi kyllä varoitti, tai sanoi ihan suoraan, että korvista alaspäin ei hiukset tule kestämään. Minä hullu halusin sen silti. Niinhän siinä kävi, että hiusten pesun jälkeen kammatessa jäi hirveesti vanunutta hiusta kampaan. Joku taisi koulussa kysyäkin, että onko sulle leikattu kerroksia, kun on niin paljon lyhyempiä hiuksia... Samaan aikaan kaverini otti parin kuukauden välein permiksiä, eikä sen hiukset kärsineet yhtään. Epistä.

Minua kaduttaa permanentti paljon, vaikka siitä on jo vuosia aikaa, ja siitä ei ole mitään muuta enää jäljellä kuin ikävät muistot Toiseen kertaan en enää ikinä permanenttia ottaisi, sellaista rääkkiä se oli hiuksille.. Meni ihan kuivaks ja takkuiseksi koko tukka ja sitten sitä sai kasvatella vaikka kuinka kauan, että sai ne puudelikorvat pois 

Kyllä kaduttaa. Inhottavin vaihe on mielestäni se, kun permis on kasvanut ja omat suorat hiukset pukkaavat esiin. Se raja on vaan niin tylsä, kun latvat ovat kiharat ja tyvi ihan suora.

Ensimmäisen kerran otin permiksen pitkiin hiuksiin ja siitä tuli upea...vähäksi aikaa. Seuraavalla kerralla otin sen lyhkäsiin hiuksiin ja se oli järkyttävän suuri virhe. Pilasin koko lettini kertarysäyksellä!

Vastasin, että aluksi oli kiva... Kiharista tuli ihan mukavat, mutta permanentti ei tarttunut kaikkialle latvoihin. Kun tarkoituksenani oli hieman kerrostaa latvaa, niin parturi kerrosti niin, että nämä suoriksi jääneet osat tuli leikattua pois. Tämä vain tarkoitti sitä, että osasta päälyshiuksia lähti pois 15 cm. Parturihan sai tuosta ihan mukavan kampauksen, ja aluksi sitä sai itsekkin ihan laitettua ilman pallopää- tai spanielinkorva-efektiä. Hiukan myöhemmin tuo kampaus alkoi olla melko hankala saada nätiksi. Petyin kyllä aika rankasti vaikka kiharoista olisin muuten tykännyt. Kampaus siis pilasi oikeastaan koko permanentin.

Päätin vuonna 1987 (yläasteikäisenä), ettei enää ikinäkuunapäivänä permanenttia. Ja päätös on pitänyt -  huh, melkeen kakskytä vuotta  Että ehkä tuo vastaa kysymykseen, kaduttiko sen ottaminen...