Millainen suhde hiuksiisi?

Hiusmuutokset, hiuslaatuketjut yms.
Tuulikaappi
HAIRahtanut
HAIRahtanut
Viestit: 804
Liittynyt: 19 Tammi 2006, 22:29

Millainen suhde hiuksiisi?

Viesti Kirjoittaja Tuulikaappi »

Kun olin eilen tulossa kaupasta, niin vastaan käveli paikallinen rokkari pitkät hiukset pakkasilmassa hulmuten. Selvästikin juuri niillä pitkillä auki olevilla hiuksilla oli kyseiselle ihmiselle ainakin suurta imagoarvoa. Tulipa siitä mieleen kysellä teiltä suhteestanne omiin hiuksiinne. Vanhalla foorumilla tuli mielestäni tätä aihetta sivuttua useammassakin ketjussa.

Joten, ovatko hiukset teille tavallaan vain yksi asusteista, jota voi muokata (muuttaa väriä, pituutta, muotoilua) mielialan tai päivän tyylin mukaan? Vai liittyykö esimerkiksi hiusten pituus tai hiusmalli jollain lailla omakuvaan, imagoon, itsetuntoon, arvoihin, elämäntapaan, ihanteisiin tms. tai osoittaako se kuulumista johonkin tiettyyn ryhmään? Ehkä joku suhtautuu tukkaan samalla lailla kuin mihin tahansa päänlämmittimeen. Tai hiustyyli voi olla keino erottua massasta.

Ottaako hiusongelmat välillä niin kovasti päähän (nimenomaan ;) ), että tekisi mieli heti hakea keritsimet ja vapautua mokomasta maanvaivasta? Entä, jos vaikka jonkin sairauden seurauksena joutuisitte luopumaan hiuksistanne?
Tai mitä nyt muuta mieleen tulee. :)
1c M ii, tjsp
dhaniwali
HAIRahtanut
HAIRahtanut
Viestit: 607
Liittynyt: 19 Tammi 2006, 21:38

Vs: Millainen suhde hiuksiisi?

Viesti Kirjoittaja dhaniwali »

Mulla ei ole sen kummempaa merkitystä tukalla, paitsi että se on aina ollut pitkä. Tai oli mulla joskus ala-asteella vähän lyhyempi.

Oon muuten huomannut, että mulle on loppujen lopuksi aika vähän väliä sillä, miltä mun tukka näyttää. Laitan sitä tosi vähän, yleensä lähinnä ulos lähtiessä tms. Tärkeintä mulle on että tukka voi hyvin ja on hyvässä kunnossa.  :) Jos väri on päässä vähän kulahtanut niin en stressaa siitä että tukka näyttää kamalalta, ajattelen että parempi mitä vähemmän sitä värjää.
calypso
Tukkaguru
Tukkaguru
Viestit: 2457
Liittynyt: 24 Tammi 2006, 11:49

Vs: Millainen suhde hiuksiisi?

Viesti Kirjoittaja calypso »

No minusta hiukset on naisen (miksei miehenkin) kruunu. Yleensä se kuvastaa kantajaansa jollain tavoin (kaljuja hylkesimättä  :) ) Ja tarkoitan tällä myös sitä että tukkatyyliä voi vaihdella ja etsiä itselleen sopivinta.
Välillä hiukseni on minulle kuin asuste. Välillä taas tuntuu että olisi helpoin vain leikata siili  ;D
En voi edes kuvitella kuinka kamalaa olisi menettää hiukset sairauden tms takia. Tosin onhan niitä hyvälaatuisia peruukkeja ja niitäkin voi hoivata, mutta melko laiha lohtu varmasti  :'(
Värjätessä en niin ajattele hiuksien kuntoa, mutta muuten kyllä. En esim kävele pakkasessa tukka hulmuten vaan tungen sen kokonaan lakkiin. (ja näytän hassulta, mutta viis siitä  ;) )
Silver
HAIRahtanut
HAIRahtanut
Viestit: 580
Liittynyt: 20 Tammi 2006, 06:14

Vs: Millainen suhde hiuksiisi?

Viesti Kirjoittaja Silver »

dhaniwali kirjoitti: Tärkeintä mulle on että tukka voi hyvin ja on hyvässä kunnossa.  :) Jos väri on päässä vähän kulahtanut niin en stressaa siitä että tukka näyttää kamalalta, ajattelen että parempi mitä vähemmän sitä värjää.
Ihansama täällä..ei se niin haittaa jos väri on vähän 'kulahtanut'.Tai jos on enempi juurikasvua.
Jotenki vaan laiskaksi tullut tossa värjäyshommassakin.Ja muutenkin viimeaikoina tyyliin hiukset nutturalle ja menoks.Hoidetaan kyllä muuten,mut silti tuntuu välillä niinku ois hiukset pelkkä 'risukasa'  ;D
Sometimes
The sound of goodbye
Is louder
Than any drumbeat
~vail~

Vs: Millainen suhde hiuksiisi?

Viesti Kirjoittaja ~vail~ »

Kyllä mun nykyinen asenne on, että ei se mitään vaikkei oma täydellisyyttä tavoitteleva ylisiisti mielikuva täyty kunhan hiukset tuntuvat hyvältä. Siis tuntuvat hyvältä sekä päässä että kosketuksesta. Toki eivät saa olla sameat tai rasvaisetkaan, vaan raikkaan puhtaat, pehmeät ja tuoksuvat :-*

Tiedän kyllä, että munkin hiukset saisi joku taidokas väkerrettyä upeaksi kampaukseksi, mutta sitten taas se tuntu olisi koppuran lakan karheus... Ennen sellaista näkyä ihastelin, mutta nykyään on ihanne juuri luonnollisen pehmeän näköiset, eläväiset hiukset. Inspiraatiotahan täältä löytyy, toinen toistaan upeampia, pukevampia sävyjä ja kiiltäviä hiuksistoja :D

Omia hiuksia nyt kunnon paranemisen myötä esittelen ehkä vielä vähemmän kuin ennen, mikä tuntuukin kummalliselta kun näin ajattelee. Mutta syy on ihan se, että en halua että pakkanen tekee pahuutta tukalle, ja piilotan sen takin alle turvaan. Kesällä varmaan liikun vain mummomaisesti huivi päässäni, jotta hiukset eivät palaisi ::)
Jeyzie
Tukkaguru
Tukkaguru
Viestit: 3204
Liittynyt: 19 Tammi 2006, 20:06

Vs: Millainen suhde hiuksiisi?

Viesti Kirjoittaja Jeyzie »

Mulle tukka on osa tyyliä ja minua. Tosin se saisi olla hieman pitempi ja sotkuisempi, jotta kuvaisi mua paremmin ;D
Anna tuulen puhdistaa
nostaa helmoja
heittää hiukset sekaisin
kevätmyrskyn kastella
mekko liimata kiinni vartaloos
niin olet kaunis
kaunis
ja maailma on sun

Treeniblogi! (tauolla)

Ruokablogi!
Tuulikaappi
HAIRahtanut
HAIRahtanut
Viestit: 804
Liittynyt: 19 Tammi 2006, 22:29

Vs: Millainen suhde hiuksiisi?

Viesti Kirjoittaja Tuulikaappi »

Vastaanpa itsekin tähän nyt, kun ajatus juoksee vähän paremmin.

Mulla on siis ollut pitkät hiukset niin kauan kuin muistan ja lyhimmilläänkin ovat ylettyneet poninhännälle. Joskus ala-asteella olisin halunnut leikkauttaa lyhyeksi, mutta äiti ei antanut. :D No, nykyään ei tee edes mieli, enkä osaisi kuvitellakaan itseäni lyhyissä hiuksissa. Eli mulle tämä hiustyyli on osa identiteettiä. Hiukset on liittyneet mulla ehkä jonkin verran itsetuntoonkin, koska kouluaikoina ei ulkonäöstä pahemmin kehuja herunut, mutta joskus joku saattoi kommentoida hiuspituutta positiiviseen sävyyn.

Yläasteella ja lukiossa mua kiinnosti kovasti hippiaate ja 60-70-luvun tyyli. Siinä oli yksi hyvä syy kasvatella hiuksia lisää, kun halusin oikein kunnon hippitukan. Nyttemmin olen hairahtanut metallimusiikkiin, ja pukeutumiseen on tullut vaikutteita sieltäkin. Pitkät hiukset tuovat katu-uskottavuutta myös hevaripiireissä, joten lisää vaan pituutta. ;D

Aikaisemmin en kiinnittänyt kovinkaan paljon huomiota hiusten kuntoon. Aika rähjäiset ne olivatkin monta vuotta, kun en osannut hoitaa kunnolla. Välillä kävi mielessä, että "ei nää ole ihan sellaiset kuin haluaisin", mutta en sitten tiennyt, mitä asialle voisi tehdäkään. Nyt, valaistumisen koettuani, olen asettanut hiusten kunnon tärkeysjärjestyksessä aika korkealle ja samalla osaan arvostaa hiuksiani enemmän ja tajuan kohdella niitä kauniimmin.

Kerran mulla on käynyt mielessä, että leikkaisin hiukset kokonaan pois. Oli ollut vähän sotkuinen ja itkuinen ero yhden miesääliön kanssa, ja tyyppi sattui pitämään erityisen paljon pitkistä hiuksista. Mietin sitten ihan vakavissani, että ajelen tukan partakoneella sileäksi ja postitan hiukset sille, jos se niistä kerran niin paljon tykkää. Mä olen normaalisti muutoksia kavahtava ihminen (mikä on ehkä myös osaltaan syy siihen, etten ole näitä leikannut lyhyemmiksi), mutta tuolloin tuntui, että olisin ihan valmis tekemään niin suuren muutoksen ulkonäkööni. En sitten kuitenkaan koskaan ottanut sitä partakonetta käteen, ja hyvä niin. Ei mulle olisi se kalju sopinut ollenkaan. :P Eikä sen miehenrutjakkeen takia olisi edes kannattanut niin paljon vaivaa nähdä.

Mutta, yhteenvetona: Tämä hiustyyli on osa minua ja osaltaan määrittämässä sitä, mikä ja kuka minä olen. Suhteeni kuontalooni on parantunut viimeisen puolen vuoden aikana paljon, koska nykyään tunnen ymmärtäväni hiusteni tarpeita paremmin. :D Me ollaan tätä nykyä ihan kavereita. Mä pidän huolta noista ja toivottavasti ne sitten tulevaisuudessa palkitsee sen näyttämällä hyvältä.
Viimeksi muokannut Tuulikaappi, 31 Tammi 2006, 16:34. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
1c M ii, tjsp
Henriikka
Tukkaguru
Tukkaguru
Viestit: 1616
Liittynyt: 20 Tammi 2006, 16:26

Vs: Millainen suhde hiuksiisi?

Viesti Kirjoittaja Henriikka »

Me ei olla hiusten kanssa vielä tuohon kaverivaiheeseen päästy, tänään oli ainakin vihasuhde päällänsä. ;)

Voisi sanoa että hiukset määrittävät ehkä vähäsen musiikillista suuntautumista. Toki sitä ei ihan selvästi näe, kun tytöillä on pitkiä hiuksia muutenkin, mutta metalliahan minä kuuntelen ja ehkä hivenen siihen tyyliin pukeudunkin ( = lue, enimmäkseen mustaa ).
Kuitenkin pidän pitkistä hiuksista yleensäkin, ja katselen mielelläni hyväkuntoisia ja kivan värisiä pitkiä hiuksia muutenkin.

Tiedä sitten sopivatko nämä parhaiten minulle, mutta minä ainakin pidän niistä ja haluan ilmentää jotakin pituudella ja värillä. Näh.
Hiuskuva hiuslaatuketjun sivulla 1
deko
Tukkaguru
Tukkaguru
Viestit: 2744
Liittynyt: 19 Tammi 2006, 18:14

Vs: Millainen suhde hiuksiisi?

Viesti Kirjoittaja deko »

Minulle tukka on selvästi stressilelu. Jos on tylsää tai kriisiä niin väri vaihtuu ;D pituudesta ajattelin vielä jonkun vuoden pitää kiinni, olisihan se kiva nähdä kuinka pitkäksi nämä kasvavat.
this too shall pass.
Nove

Vs: Millainen suhde hiuksiisi?

Viesti Kirjoittaja Nove »

Mulla on ihan selvästi viha-rakkaus suhde.

Lyhyet hiukset mulla oli 7-vuotiaana, joten suurimman osan elämästä ne on ollut pitkät. Sen takia ne tavallaan jollain lailla määrittelee sitä minkälainen mä oon, vaikken sitä myöntää tahtoiskaan. Ne vaan on heiluneet niin kauan mukana, että niistä on tullut jotain muuta kuin "vaan hiukset" ja sen takia niistä onkin vaikea luopua.

Mulla käy usein mielessä se, että leikkaisin kaikki pois. Mä en tiedä toteutanko sitä ikinä, mutta on joku tarve todistaa itselle, että ihan samana tyyppinä mä pysyn, oli ne hiukset sitten pitkät tai lyhyet.
Vulpes

Vs: Millainen suhde hiuksiisi?

Viesti Kirjoittaja Vulpes »

Mulle hiukset ovat täysin osa omaa itseäni ja persoonallisuuttani. En muuttaisi näitä mihinkään pelkän mielijohteen takia, hiustyyli on muuttunut vuosien varrella hitaasti (ja suht vähäisesti) itseni mukana. Pitkät hiukset mulla on ollut pienestä lähtien, enkä muita osaisi kuvitellakaan. Olisin varmaan ihan musertunut jos näille tapahtuisi jotain kamalaa.

HS:lla jotkut ihmettelivät mitä iloa on pitkistä hiuksista jos ei laita niitä, tee kampauksia tms, mutta mulle nämä on niin olennainen osa itseäni että mun ei tarvitse mitenkään laittaa näitä että nää tuntuis "aiheellisilta". Todella harvoin teen kampauksia, useimmiten tukka on ponnarilla tai auki. Hiusinnoituksen myötä olen löytänyt keinon löytää vielä enemmän iloa näistä, ihana saada hoitaa omaa tukkaa ja ihastella tuloksia :) Hiukset kun ovat vielä sellainen asia jota pystyy muuttamaan, saamaan paremmaksi. Sen takia nämä tuntuvatkin välillä melkeinpä irrallisilta, on niin kummaa että on johonkin niin tyytyväinen kun on tottunut siihen että vuosia ollut itseensä jossakin määrin tyytymätön. Eli kyllä mulla hiukset vaikuttaa itsetuntoonkin.

Teini-iässä kun musta tuli paha metallisti, hiuksista tuli selkeämmin imagokysymys. Silloinhan ne pitikin tietty värjätä mustaksi niin sai sitä katu-uskottavuutta ;D Synkimmän kauden mentyä ohi mustat hiukset näyttivät vähän turhan "kovilta" ja väri alkoi vaihtua punaiseen. Nyt viimeisimmän vuoden aikana tapahtunut suuri ja mullistava muutos onkin otsatukka. Mietin muutoksia aina todella pitkään, mutta harkinta kannattaa. Nyt on olo taas niin oma itseni kuin olla voi :)
Lorena
HAIRahtanut
HAIRahtanut
Viestit: 603
Liittynyt: 26 Tammi 2006, 19:17

Vs: Millainen suhde hiuksiisi?

Viesti Kirjoittaja Lorena »

Pienenä vihasin luonnonkiharia hiuksiani, mutta nykyään en vaihtaisi pois! Toisaalta riippuu päivästä, kun hiukset asettuvat hyvin ja ovat nätisti, hykertelen tyytyväisyyttä. Sinä päivänä kun peilistä katsoo lammas, hiukset miten sattuu pörröllä, silloin ärsyttää. Nykyään olen kuitenkin todella tyytyväinen tähän pehkoon :).

Vaaleat nämä on ollut aina, ja vaaleana luultavasti aion pitääkin. Ainoastaan sävyn kanssa on ollut vaihtelua, joskus kultaisempi ja välillä taas platinanvaaleampi tai raitoja jne. Huima kasvatusvimma on päällä, tämä hieman yli olkapäiden pituus ei oikein sovi. Kasvua odotellessa :)
Tiusku
HAIRahtanut
HAIRahtanut
Viestit: 411
Liittynyt: 22 Tammi 2006, 15:20

Vs: Millainen suhde hiuksiisi?

Viesti Kirjoittaja Tiusku »

Lyhyesti: viha-rakkaussuhde. Yleisesti kaikki aina kehuvat hiuksiani, mutta omasta mielestä ne ovat harvoin hyvin.
Ever tried. Ever failed. No Matter. Try again. Fail again. Fail better. ~Samuel Beckett
petomaani

Vs: Millainen suhde hiuksiisi?

Viesti Kirjoittaja petomaani »

Juurikin Tiuskun mainitsema viha-rakkaussuhde. Olen kasvattamassa hiuksia ja onhan ne jo luokittelussa "pitkät", kuulemma, mutta joka toinen päivä mietin poikatukan leikkaamista. Kun hiukset kiiltää ja talttuu töihin mennessä helposti ja vaivattomasti aloilleen, kaikki on jees, mutta jos taas ei..  >:( Lyhyt tukka mulla on ollut inttiaikoina ja jonkun aikaa sen jälkeenkin ja usein haaveilen siitä helppoudesta ja keveydestä.. Ah!  ::)
Serafi
Tukkaguru
Tukkaguru
Viestit: 3016
Liittynyt: 23 Tammi 2006, 15:17

Vs: Millainen suhde hiuksiisi?

Viesti Kirjoittaja Serafi »

Hankala on se suhde. Toisaalta välillä tykkään, välillä taas inhoan. Ehkä selkeimmin on sanottu se, etten oikein ymmärrä tukkaani. Välillä tuntuu kuin tuntisin sen hyvin ja tietäisin, miten sitä pitää käsitellä. Mutta sitten on näitä pahatukkapäiviä ja -kausia, joilloin ei ole mitään kontaktia karvakasaan. En edes osaa sanoa sitä, ovatko nämä rasvoittuvat vai kuivat (päänahan osalta). Tuntuu vaihtelevan niin kovasti, tai sitten tulkitsen asiaa eri tavoin päivästä toiseen. Lisäksi mun tukka on selkeesti ohentunut viime vuosina, joskin muuttunut paljon käsiteltävämmäksi ja parempikuntoiseksi. En osaa enää siis tätä paksuuttakaan kommentoida. Olen pihalla kuin betoniporsas!

Sinänsä en ole hillitön hiusfriikki (juurikasvu-mittakaavassa). Toisinaan rakastan läträtä ja hoitaa ja etenkin laittaa kauniisti, toisinaan koko peseminen on vastenmielistä ja limainen ponnari on vakiokamaa.Nyt en ole muistanut mennä kampaajalle kolmeen kuukauteen, vaikka tarvetta olisi. ÄH!  ;)
Vastaa Viestiin