juurikasvu.org

Onkos muille sattunut mitään onnettomuuksia hiustuotteiden takia?

Mä olen joskus suihkutellut kiiltosuihketta makkarin peilin edessä ja nyt.. Piti hakea eräs tärkeä paperi ja ryntäsin tähän koneelle, pääsin ovelle asti niin tajusin ettei jalat tulekaan ihan mukana, toinen polvi osui tv-tasoon, toinen puoliksi kiinni olevaan oveen ja mä itse mäjähdin lattialle mahalleni. Arvatkaa tuliko turvotus ja sinisyys äkkiä, kävely on tuskallista ja muutenkin SATTUU! 

Tuota sattuu mullekin, vähän liiankin usein. Ihme, ettei mitään oo vielä mennyt poikki, kun oon rähmälläni liukkaan lattian takia. Pitäis vaan oppia olemaan laittamaan sitä kiiltosuihketta niin, ettei sitä vahingossakaan mene lattialle...

Ei vielä ole käynyt mitään pahempaa, mutta meinasin olla naamallani ekan Miracle Mist -käyttökerran jälkeen. Teki lattian (=muovimatto) tosi liukkaaksi, joten nykyään käyn suihkuttelemassa senkin ihan suosiolla tuolla suihkutiloissa. Se ei muuten meinannut edes lähteä tuosta lattiasta irti kovin helpolla, vaan piti kokeilla useammalla pesuaineella ja hangata ihan tosissaan.

Pari päivää sitten hiustenkuivaajan ilma-aukko jotenkin imaisi tupon hiuksistani sisäänsä ja hiukset jäivät sinne kuivaajan sisälle jumiin ei auttanut kuin kiskaista ne irti ja tietenkin latvat katkesi ja paloi.
oli pakko  ottaa sakset ja napsaista latvoja siistimmiksi ja nyt on takana lyhyempi tuppo.
Täytyy varoa ettei noin käy toistekkin.

Auts. Ja mun jalka vain paksuuntuu kokoajan
Varmaan ei saa farkkuja jalkaan aamulla. Mulla on tosiaan myös jäänyt joskus hiustuppo sinne föönin toisen pään sisään, ai hitto! Samoin kerran höyrykiharrin alkoi temppuilla ja teki hillittömän takkukasan johon se kiharrin tietenkin jäi kiinni. Kiire kaverin pippaloihin ja siinähän sitä puolituntia selviteltiin, sattui niin päänahkaan kuin hiusparkoihini!

Mulle kävi aika uskomaton temppu vuosia sitten pitkien hiusten kanssa, ja siihen niiden pitkien hiusten tarina sitten pääättyikin. Kaverit jaksaa v*ttuilla siitä vieläkin.
Silloin mä käytin aivan hillittömiä määriä muotovaahtoa ja kampausnestettä, ja nehän ei olekkaan yhtään tulenarkoja..
Kiskaisin hyvän setin lettiin ja päätin sen antaa "kuivahtaa" kotvasen, ja poltan samalla röökin.
Jotenkin ne naaman vieressä roikkuvat hiukset sitten nappasi tulen tikusta ja hulmahtivat palamaan 
En itsekkään kerennyt tajuta mitä tapahtui, kunnes mutsi huusi että jumaaluta, sun hiukset palaa!

Siitä sitten Lassevireninä suihkun alle 

Toiselta puoleleta hiukset kärähtivät olkapään yläpuolelle, toiselle puolelle ei käynyt kuinkaan.
Niitä olikin sitten mukava leikata polkkapituuteen...

Nykyään tulee oltua vähän varovaisempi tulen ja muotoilutuotteiden yhdisistelmän kanssa.

Mulle on kans toi fööni-juttu käyny useestikin...

Sit oon aina miettiny tota rööki- juttua...Mutta ilmeisesti se on mahollista...Täytyy olla ens kerralla extra-varovainen...

Mulle kävi tuossa viime kesänä pieni hazard, kun olin suihkutellut saunan jälkeen tukkaani Miracle mistiä. Seuraavan kerran kylppäriin mennessäni (sauna, vessa ja kylppäri yhteistä tilaa), liukastuin lattiaan junttaantuneeseen mistiin ja löin otsalohkoni aika ikävästi rakosellaan olevaan saunan oveen. Otsaan tuli näpsäkkä ventti ja seuraavana päivänä sain töissä selitellä mistä tuo ventti oli tullut. Jännää oli, kun aika monet olivat aivan varmoja, että keksin tekosyitä perheväkivallalle. Toisaalta jos tällaisen tarinan kuuntelee tukastaan piittaamaton (;D) ihminen, niin voihan tuo selitys aika keksitylle kuulostaa   

Suihkuttelin tänä aamuna siskon hiuksiin Mistiä meidän olkkarissa, ja voi hesus miten liukkaaksi lattia muuttui!!

Mutsi sekoitteli muutama vuosi sitten kakkutaikinaa sähkövatkaimella... kumartui sitten katsomaan taikinaa lähempää ja siinähän sitten olikin hiukset vatkaimen ympärillä  iskä sitten saksi niitä siitä irti ja samantien kaikki hiukset lyhyemmiksi.

Eipä mitään kummempia ole sattunut. Kiiltosuihkeesta liukastelua joo, sytkärillä/tupakalla polttanut hiuksia kymmeniä kertoja (en tosin yhtä pahasti kuin Ishamael  ) ja jotain typeriä kierreharjamokia minkä johdosta on pitänyt leikata aimo tuppo hiuksia pois.
Ei niin hiustapaturma, mutta ehkä hieman: Otin vessan kaapista www-kiiltosuihketta joka oli ihan taaimmaisena. Mietin samalla kun otin sitä että ihan turhaan laitan, ei siitä hyötyä kumminkaan ole. Tiputin sitten vahingossa sen edessä olleen lähes täyden lancomen hajuveden joka meni pirstaleiksi lavuaariin. Jäi kiiltosuihke laittamatta.
Mitä tästä opimme. WWW:n tuotteista on pelkkää harmia.

Mististä on vaarallisia kokemuksia täälläkin! Muovimatto + villasukat + Miracle Mist = pääkallokeli.

Muutaman kerran olen joutunut vesi(misti)liirtoon siis tukka-aineiden takia, yleensä nämä talviliukkaat sijoittuvat peilien vierustoille... Pitäisi ennakoida! 

Mikähän aine sen liukkauden aiheuttaa, onko se nimenomaan silikoni?

silikoniahan laitetaan ihan lattianhoitoaineiden muodossa jalan alle tuomaan kiiltoa ja liukkautta

noh, mitäs näitä perinteisiä polttokokemuksia, kun on sytyttämässä sauhua ja tuuli pölläyttää kaiken takaraivolta saakka siihen päälle ja kymmenen senttiä latvoista on pienillä hiirenkorvilla, mutta kerranhan sitä piti tottakai kokeilla myös värinpoiston kanssa

kaikkien oppien mukaan levitin poistoa ulkona puutarhatuolilla kesäauringon hohkatessa 35 asteessa, ja toki palkitsin itseni kun mähnä oli päässä, milläs muulla kuin syöpäkääröllä. Ongelmaa ei muuten olisi ollut, mutta kun se tuuli taas vaihteeksi teki tepposensa ja heläytti paksun osion kiinni kiiluun -> komea liekki, kuuleman mukaan korkeakin ja ainakin jessuksen kuuma sellainen, luojan kiitos hiuksille ei pahemmin käynyt kun kerkisin kaataa mehulasin päähäni lievässä paniikissa 


joskus jätin hiukseni kiinni johonkin kamalaan 10centin pyöröharjaan, onneksi tästä selvittiin silikonilla, mutta samaan pirupiikkiseen jätin myös veljentytön hiukset kertaalleen.. ja silloin lähti puolet pitkästä tukasta ja harjalta piikit kaduttaa.



oikeastaan mitään muita ei olekkaan käynyt, olen aina niin tarkka aineista että ei pullot pääse tippuilemaan tai halkeilemaan mitenkään ja aineita suihkin vain vessassa, jossa on sellainen kumimatto

Mä oon kans suihkinu noita jätettäviä ties missä ja aiheuttanut vaaratilanteita  Silloin kun asuin vielä kotona, meinasi isipappa saada kainalosauvat kun käväisi huoneessani villasukat jalassa... Ei enää sen jälkeen tohtinut kun ovelta huikkia, heh.. No mutta kyllä itsekkin meinannut kaatua parit kerrat, varsinkin aluksi kun ei vielä tajunnut, että suihke liukastuttaa muutakin kuin hiuksia

Pitkät hiukset joutuivat koville joskus kun pikkusiskoni niitä harjasi. En tiedä miten se onnistuikin saamaan sen harjan niin jumiin mun hiuksiin, mutta hoitoaineella lähti sitten aika helposti, vaikka pahalta näyttikin.

Ja joskus jäi hissin oven väliin hiukset, onneksi huomasin heti, en tiedä miten ois käyny jos en ois huomannu, uskaltaako edes ajatella..

Hiuksia ja kulmakarvoja kärähteli useinkin penskampana, kun olin laittamassa saunan kiukaaseen tulta. Ja kynttilää sytyttäessä olen toisinaan niin ajattelematon, että pidän pääni suoraan kynttilän yläpuolella.. ei ole kärähtänyt vielä mikään paikka, mutta pari kertaa ois voinu sattua suurempikin tragedia, kun tukka roikkui auki..

Sen takia mä sitten varmaan oon meinannu liukastua tossa eteisessä niin monta kertaa, siinä aina mistiä ruiskuttelen joten varmaan sitä on kerääntynyt jonkun verran.  Eli ne (melkein)liukastumiset voi sitten laskea sen piikkiin. Monta kertaa on meinannu käydä huonosti kun on hiukset auki ja ne tulee tietysti koko ajan silmille, eikä mitään näe. Kerran kävikin niin että löin varpaan ihan hemmetin kovaa vessanoveen just sen takia etten nähnyt kunnolla hiusten takia. Ja ilmakihartimeen jäi viimeksi sitä kokeillessani niin iso tuppo hiuksia että selvittelin varmaan tunnin. Ja en kyllä tasan enää sitä käytä, paitsi mahdollisesti latvojen taivutukseen mutta en muuhun. Ja mullakin on hiustenkuivaaja vetässyt hiuksia sinne sisään, parikin kertaa, joten nykyään oon aina ekstravarovainen sen kanssa kun föönaan pää alaspäin.

ICE: kiitokset päivän parhaista nauruista Voin vain kuvitella miltä on ulkopuolisen silmin näyttänyt toi mehulasin päähän kippaaminen...

Itselläni on käynyt just noi kihartimeen kiinni jäämiset,föönin imupäähän juuttumiset sekä röökillä tukan polttaminen kunnon liekillä.Mutta myös nämä "tukkaystävälliset" tarrapalpiljotit on joskus tarttuneet tukkaan niin pirun tiukasti että jonkin aikaa siinä on päätä selvitelty.
Kerran tukkaa blondatessa kaverin luona tuli yht'äkkiä vesikatko koko kadulle ja jouduimme paniikissa ajamaan blondausaineet päässä kotiini joka oli toisella puolella kaupunkia.Onneksi vesikatko huomattiin ajoissa ettei latvat pahasti kärventyneet.

Äitini huomasi viime syksynä vessaa siivotessa että kaakelit oli peilin vastakkaisella puolella oudon sameat.Syyksi paljastui hiuslakka joka oli kertynyt ihan kunnonmäihäksi siihen kaakelin pintaan eikä lähtenyt tujuimmillakaan pesuaineilla pois.Höyrypesuri löytyi onneksi ja nyt kaakelit kiiltää.

Mä oon monesti liukastunut jätettäviin suihkeisiin. Lattiat sillä tosiaan sais kiiltäviksi Tosin eipä sillon naurata, kun lentelee, mutta jälkeen päin hekottelen sitäkin enemmän. Nykyään suihkuttelen jätettäviä eteisen maton päällä, niin ei käy enää hassusti.

Kerran mun kaverikin meinas liukastua muutamaan otteeseen, niin pestiin sitten yhdessä tappoliukaslattia

Onneksi en ole polttanut hiuksiani kertaakaan vielä. Tosin enpä poltakaan (tupakkaa siis ), niin ei ole pelkoa siitä.

Ice, sain mäkin kyllä hyvät naurut, kun mietin sitä, kun oot kaatanut mehulasin päähän. Tosin varmana paniikissa mä olisin tehnyt samoin.

Illusia, auts! Tollasessa tulis kans aikamoinen paniikki. Oon joskus miettinytkin, että mites sitten tekis, jos tulis vesikatkos yllättäen.

Nämä tyypilliset on itselle sattunut. Kopitellut kun lattia on jätettävistä suihkeista kuin luistinrata, polttanut tupakalla hiuksia (onneksi en pahasti), onnistunut takuttamaan kierreharjan päähäni.
Ja tietenkin saanut tukan fööniin imastua tosi pahasti joskus aikaa sitten.. (luulin olevani ainoa, mutta nähdäkseni en olekkaan  )
Ja kiharrinta en enää pään lähelle halua, voi sitä paniikkia kun se tarraa kiinni 

se mehu sattui muuten olemaan mustaherukkaa. Uskonette, miten se väri jäi päähän, kun suoraan blondorin päälle pisteli

Mie en ole ikinä hoksannut suihkittavienkaan hoitoaineiden vaikuttavan lattian liukkauteen. Eilen sitten tätä ketjua luettuani menin kylpyhuoneeseen, niin enkö sitten heti meinannut kaatua superliukkaaseen lattiaan! Tämä on huonon tuurin ketju... 

Ananas kirjoitti: Mie en ole ikinä hoksannut suihkittavienkaan hoitoaineiden vaikuttavan lattian liukkauteen. Eilen sitten tätä ketjua luettuani menin kylpyhuoneeseen, niin enkö sitten heti meinannut kaatua superliukkaaseen lattiaan! Tämä on huonon tuurin ketju... 

Sä oot vaan aikaisemmin onnistunut jotenkin kiertämään ne ovelasti Tai sitten liidät ilmassa

Tuli näistä mieleen, että astuin aiemmin päivällä rikki tuollaisen pienen hainhammasjutun.. Ja se sattui! 

Mäkin olen liukastellut sadat kerrat. Ja pikkutyttönä onnistuin saamaan purkan tukkaani, kahdesti.  Itku tuli molemmilla kerroilla. Toinen kerta oli vielä niin nolo, että olin riehunut pikkusiskoni kanssa, ja siinä rytäkässä purkka tarttui hiuksiin. Se leikattiin pois, ja mulle jäi tyylikäs neliön muotoinen lovi oikeanpuoleisiin hiuksiin  Ei muuta kuin kampaajalle. Ja eikö tietysti mukana ollut äiskä kertonut kampaajatädille miten se purkka sinne oli päätynyt.. Kyllä hävetti 

Tuli Essin purkkaonnettomuuksista mieleen, että itsellänikin on joskus käynyt niin. Me puhalleltiin kilpaa palloja ja sit kun se sopivasti läsähti otsiksen päälle, niin eihän siitä hyvää seurannut.

Pihka on muuten vaarallista, joissakin saunoissa sitä valuu seinistä. Kerran nojasin sopivasti seinään ja saunan jälkeen huomasin takaraivon olevan pihkassa. Se ei meinannut lähteä millään, mutta se tukka olikin niin kamala, että siinä se ei kovinkaan paljoa haitannut. Nyt voisi olla eri juttu...

Purkkaa ja ilmakiharrinta on pariinkiin otteeseen revitty tästä päästä mutta niistä on jo jonkin aikaa. Viimeisin ns tapaturma sattui kun leikkasin kiireessä jo päällä olevasta uudesta paidasta hintalappua pois sieltä niskasta, vaikka kuinka yritin olla tarkka niin lattialle tipahti pitkä hiussoiro. Ei pitäisi kiireessä riuhtoa 

Pitää ihan koputtaa puuta, mut tuli täs mieleen tosta vesikatkoksesta, että mitähän sitte jos töissä oot laittanu asiakkaalle permisaineet päähän ja pitäis alkaa huuhtomaan...?? Tai just joku värinpoisto? Jollain 12% hapetteella... Kuka korvaa? Mikä vakuutus? On nimittäin äkänen asiakas jos tukka on pilalla vuodeksi eteenpäin! Ja pahimmas tapaukses useaksi vuodeksi..

Mulla tuli kemiallinen leikkaus niskahiuksiin, kun mulle tehtiin permis. Alimmat rullat ei huuhtoutuneet riittävästi (jos ollenkaan) ja sit siihen permisaineen päälle kun läväyttää kiinnitteen, ni se on sama ku saksilla leikkais. Nyt on sellanen ihana noin kahdeksan sentin hiuskasvu niskassa tasaisella alueella. Kiva pitää ponnarilla hiuksia...

Gotcha, sun pitääkin näyttää se kun nähdään 

Muistatkos, jollekkinhan ihan kävi niin, että oli permis aineet päässä, ja vedet meni poikki.
Taisi olla muuten eräs meidän luokkalainen, joka teki jo silloin töitä liikkeessä, muistakos?

Siinä ei auttanut muu kuin asiakas autoon ja vauhdilla ne ajoi jonnekkin muualle sen huuhtomaan.
Aika extreme kampaamoreissu voinut olla.. 

Ihan vinkkinä kampaamoalan ihmisille: pullovesi varastossa varmaankin maksaisi vaivan noissa vesikatkos-asioissa. Ja säilyvyyshän niissä on aika hyvä, että ehkä 20 euroa kuluisi kerran parissa vuodessa ihan varmuuden varana. Ei paha hinta siltä varalta, että jollain asiakkaalla on vahvat tökötit päässä...

Mun pahin hiustapaturma on se, kun erehdyin kerran uimahallissa menemään selöaiseen vanhanaikaiseen kupukuivuriin. Enpä silloin tiennyt, että ennen vanhaan se kuivuri ennemminkin imi kuin puhalsi. Eipä siis ollut kovin ihanaa, kun kuivuri yht'äkkiä imaisikin pitkän tukkani vehkeen sisään. Onneksi siinä oli käden ulottuvilla paniikkikatkaisin, niin ei ehtinyt syntyä pahaa jälkeä. Ainekset täydelliseen katastrofiin olivat kyllä olemassa...

Voi teitä, mitä kaikkea kauneuden takia joutuukaan kestämään  .

Olen lapsena leikkinyt parturia muutaman kaverin kanssa surullisenkuuluisin tuloksin, ja on sitä purkkaakin tukassa joskus ollut. Mutta ei muistu muuta mieleen.
Olen kyllä ruiskinut silmiini kaikenlaisia tukka-aineita, ja vedin vahingossa Redkenin Vinyl Glamia henkeen pari päivää sitten . Yskitti vaan kamalasti, en huomannut minkäänlaista huumaavaa vaikutusta. Eli ei mikään uusi muotihuume.

^^ Ai. Ei pääse tekee kotivideoo tyyliin "moi mä oon gotcha ja mä vedän nyt vinyl glamia nokkaan..." (hieman muokattu Jussi Ahteen kuuluisa lausahdus...)

joo...

oltiinpa menossa kaverin kanssa baareilemaan, ja hän kiharsi pitkää tukkaani. Se kiharrin tarttui tukkaan aivan totaalisesti kiinni, ei auttanut hoitoaineet ei mitkään!!!! Sukkapuikolla kaiveltiin tukkaa siitä irti, ja 3 tunnin jälkeen saatiin se päästäni irti ja kauhea hiustumppu tippui lattialle. Siis semmonen sormenpaksuinen 20 senttiä pitkä... Kyllä meinas itku tulla.

No, fiksuna tyttönä sit liimasin sen tumpun paperiin kiinni ja paperi jääkaapin oveen ja alalpuolelle lupaus: en enää valita turhaan hiuksistani...

nyt tuolle voi jo nauraakin      aikaa tuosta viitisen vuotta

Olin ala-asteella Lucia-neitona koulussa ja kaikilla piti olla elävät kynttilät tottakai, myös kruunussa. Siinä pimennetyssä jumppasalissa sitten astelimme arvokkaasti lavalle koko koulun ollessa kokoontuneena; muistan että olin niin ylpeä että minut oli valittu Lucia-neidoksi. Siihen aikaan minulla oli vyötärömittaiset hiukset ja niiden ansiosta minut luulatavsti valittiinkin. Yhtäkkiä niistä olikin vain puolet jäljellä kun takana kulkeva tyttö piti kynttiläänsä liian liki hiuksiani ja ne lehahti palamaan... Saatiin sammutettua, mutta koko sali haisi palaneelle tukalle ja sekunnissa hiukset olivat lyhentyneet vyötärömitasta hartianmittaisiksi. Voi luoja miten minä kotona itkin niitä hiuksiani, mutta onneksi ei sentään palanut koko pää... Ikimuistoinen päivä jolle nykyään pystyy jo nauramaan makeasti!

Kerran on suihkussa tippunut hyllystä puolen litran täysi Botanoil-pullo suoraan jalkapöydän päälle.  Näin kun se alkoi kallistua, mutta en ehtinyt vetää jalkaa pois alta ja siihen tömähti 

Mulle on kans sattunut tuo hiusten kiinnijääminen kihartimeen. Oli siinä irrottelemista. Keraamisella suoristusraudalla olen pari kertaa polttanut korvaani. Siinä ehkä pahimmat...

Lyx kirjoitti: Olin ala-asteella Lucia-neitona koulussa ja kaikilla piti olla elävät kynttilät tottakai, myös kruunussa. Siinä pimennetyssä jumppasalissa sitten astelimme arvokkaasti lavalle koko koulun ollessa kokoontuneena; muistan että olin niin ylpeä että minut oli valittu Lucia-neidoksi. Siihen aikaan minulla oli vyötärömittaiset hiukset ja niiden ansiosta minut luulatavsti valittiinkin. Yhtäkkiä niistä olikin vain puolet jäljellä kun takana kulkeva tyttö piti kynttiläänsä liian liki hiuksiani ja ne lehahti palamaan... Saatiin sammutettua, mutta koko sali haisi palaneelle tukalle ja sekunnissa hiukset olivat lyhentyneet vyötärömitasta hartianmittaisiksi. Voi luoja miten minä kotona itkin niitä hiuksiani, mutta onneksi ei sentään palanut koko pää... Ikimuistoinen päivä jolle nykyään pystyy jo nauramaan makeasti!

Hui! Minä olisin säikähtänyt pahemman kerran tuossa tilanteessa ja suuttunut, jos hiukseni olisi poltettu  Mutta onni onnettomuudessa, ettei ihan kokonaan ehtiny palaa  Mutta saattoi olla aika näky, kun lucia neidon kiharat on ihan liekeissä 

Onneksi minulle ei ole sattunut pahempia tapaturmia, mitä nyt mistinliukkaalla lattialla meinaa tuon tuosta kaatuilla. Kerran vain olen jättänyt korvanlehden suoristusraudan väliin, tuli sitten kauniille ruvelle se pariksi viikkoa. Välillä sitä tullut törkittyä muuallekin naamaan mutta onneksi ei ihan palovammaksi saakka..

Lyx kirjoitti: Olin ala-asteella Lucia-neitona koulussa ja kaikilla piti olla elävät kynttilät tottakai, myös kruunussa. Siinä pimennetyssä jumppasalissa sitten astelimme arvokkaasti lavalle koko koulun ollessa kokoontuneena; muistan että olin niin ylpeä että minut oli valittu Lucia-neidoksi. Siihen aikaan minulla oli vyötärömittaiset hiukset ja niiden ansiosta minut luulatavsti valittiinkin. Yhtäkkiä niistä olikin vain puolet jäljellä kun takana kulkeva tyttö piti kynttiläänsä liian liki hiuksiani ja ne lehahti palamaan... Saatiin sammutettua, mutta koko sali haisi palaneelle tukalle ja sekunnissa hiukset olivat lyhentyneet vyötärömitasta hartianmittaisiksi. Voi luoja miten minä kotona itkin niitä hiuksiani, mutta onneksi ei sentään palanut koko pää... Ikimuistoinen päivä jolle nykyään pystyy jo nauramaan makeasti!

Hui kauhea, tuo on kyllä oikea painajainen

Nykyisellä hoidolla hiuksista pitäisi saada jo kunnon korvausrahat (kuten vaatteiden tuhoutumisestakin), nimittäin mulla ainakin menee sen verran paljon euroissa päähän nykykäytöllä...

Pienenä aina keskittyessäni, erityisesti piirtäessäni kieritin pitkiä hiuksiani sormen ympärille aina vain tiukempaan ja tiukempaan itse tajuamatta, pari kertaa teki kipeätä kun revin sormea irti hiuksista, kunnes tuli se päivä, ettei lähtenyt irti ollenkaan. Sormi oli ihan pänahassa asti kiinni ja niin tiukassa ettei auttanut muuta kuin leikata (ei, ei sormea irti  ) vaan hiukset sormen ympäriltä  lampaiden keritsemissaksilla  Oli sitten kalju aukko päässä vähän aikaa...

En enään kieritä hiuksia keskittyessäni, piirrän kyllä mutta minusta tulee ihan täysin kuuro kaikelle, mitä kaverit aina ihmettelevät... no, täytyyhän sitä jotenkin saada se sama keskittyminen, muuten ei tule mitään 

Tuittunen kirjoitti: Pienenä aina keskittyessäni, erityisesti piirtäessäni kieritin pitkiä hiuksiani sormen ympärille aina vain tiukempaan ja tiukempaan itse tajuamatta, pari kertaa teki kipeätä kun revin sormea irti hiuksista, kunnes tuli se päivä, ettei lähtenyt irti ollenkaan. Sormi oli ihan pänahassa asti kiinni ja niin tiukassa ettei auttanut muuta kuin leikata (ei, ei sormea irti  ) vaan hiukset sormen ympäriltä  lampaiden keritsemissaksilla  Oli sitten kalju aukko päässä vähän aikaa...

Onpa tämäkin sattunut mulle 5-vuotiaana!!  Sen jälkeen sainkin "poikatukan", ja sellaset traumat että en ikinä vois kuvitellakaan vapaaehtoisesti leikkaavani hiuksia lyhyeksi!! 

Tämä ei nyt ihan tapaturma ole, mutta hiuksiin liittyvä (tahallinen) ilkivallanteko..

Kun olin yläasteella, oli jokin ihme teemaviikko koululla, ja askarreltiin jotakin julistetta tai jotain.. eräs tyttö, joka oli jostakin kumman syystä aina ollut vihaisen oloinen minulle, seisoi takanani sakset kädessä, ennenkuin ehdin tajuta, oli hän napannut saksilla ison tukon hiuksistani    Kommentiksi sanoi  manaajasta tutulla äänellä "minusta sinulla on AINA ollut liikaa hiuksia" ja piti hiustukkoa kuin jokin intiaani skalpeerattua vihollisen päänahkaa. Tottakai menin opettajalle inisemään jotakin mutta tunsin itseni todella typeräksi kun opettaja tokaisi van että "no, onhan sulla tukkaa vielä jäljellä" ja jatkoi lehden lukemista.

Mutta EN leikannut hiuksiani silti lyhyiksi vaikka se ilmeisesti oli tyypin tarkoitus  Ähäkutti, painelin kalju reikä päässä kahdeksannen luokan ja muilla hiuksilla sen sai peitettyä jotenkuten.. kyllähän siitä tuli huomauttelua tyyliin "tiedätkö muuten että sulla leikattu iso nippu hiuksia keskeltä takaraivoa?" tai jotain muuta.. kunnes pätkityt latvat katosivat muiden hiusten sekaan

Sain kauheita painajaisia, mitä jos hiukseni olisivat olleet ponnarilla? olisiko se tyyppi yrittänyt pätkäistä koko tukkani  Enkä vieläkään pidä hiuksia kiinni ja olen jo 24v... että kyllä se säväytti, ja se vähättely oli kyllä pahinta 

Tuittunen, tuohan oli aivan kamala juttu! Toisen hiuksii kajoaminen on kyllä jotain niin sairasta, ettei sitä voi edes sanoin kuvailla. Itse olisin varmasti raivostunut tuollaisesta niin, että olisin saattanut ihan oikeasti vaikka lyödä sitä tyttöä. Voiskohan hiuksia vakuttaa tällaisten tapausten ja muiden katastrofien varalta? 

Tuli sama mieleen silloin, vakuutus siis 

Se tyttö oli lähemmäs 100-kiloinen, enpäs uskaltanut mennä edes läpsäisemään, se kihisi jo valmiiksi niin paljon että minä pieni olisin lennellyt pitkin seiniä  ja sillä itsellään oli rumasti kynitty tukka, ja jotkut ihmiset miettivätkin kun näkivät että onko tuo tyttö vai poika, ymmärsin hänen maailmaansa sen verran ja annoin koko asian olla. Mutta en puhunut hänelle enkä tervehtinyt ikinä sen jälkeen... Syystäkin. Eikä hän ikinä pyytänyt anteeksi, katsoi olevansa kai täysin oikeutettu.

Tuittunen kirjoitti: Se tyttö oli lähemmäs 100-kiloinen, enpäs uskaltanut mennä edes läpsäisemään, se kihisi jo valmiiksi niin paljon että minä pieni olisin lennellyt pitkin seiniä  ja sillä itsellään oli rumasti kynitty tukka, ja jotkut ihmiset miettivätkin kun näkivät että onko tuo tyttö vai poika, ymmärsin hänen maailmaansa sen verran ja annoin koko asian olla. Mutta en puhunut hänelle enkä tervehtinyt ikinä sen jälkeen... Syystäkin. Eikä hän ikinä pyytänyt anteeksi, katsoi olevansa kai täysin oikeutettu.

Täytyy kyllä sanoa, että teidän opettaja on ollut täysin vastuuton jos antaa tuollaisen isokokoisen hullun heilua saksien kanssa, eikä edes puutu asiaan. Hiukset ovat täysin ihmisen omaa aluetta, joten niihin ei kukaan ilman lupaa saisi edes koskea ja niiden vahingoittaminen on verrattavissa vaikka jonkun kalliin vaatteen rikkomiseen. Paljon pahempaa vaan, koska uutta tukkaa ei tuosta noin vaan osteta.

OIkeasti ihan hirveää!  Ananas puhuu kyllä asiaa, täysin vastuuton opettaja!
Itse olisin varmasti saanut jonkun raivokohtauksen, tai ainakin nykyinen minäni, pidän nimittäin hiuksiani hyvin tärkeänä osana itseäni, enkä tasan halua kenenkään kajoavan niihin.

Jotain vikaa tarvii kyllä olla, että tolleen tekee toiselle vaikka kuinka kateellinen hiuksista olisi. 

Hiukset, lakka ja tuli on vaarallinen yhdistelmä, kuten täällä on todettukin.

Yläasteella mentiin kavereiden kanssa discoon ja pitkä tukkani oli täynnä lakkaa. Ulkona jonossa takana seisova poika leikki sytkärillä ja tottakai tukkani kärtsähti. Loppuillan porukka ihmetteli "täällä haisee palanut.."

Äitini kävi eilen parturissa ja soitti minulle sen jälkeen kauhuissaan.Tyttö joka tukkaa leikkasi oli vielä meille sukua(aika kaukaista) ja äitini oli antanut tarkat ohjeet että miten leikataan mutta tyttö oli tehnyt juuri päinvastoin.Äitini oli ollut niin järkyttynyt ettei pystynyt kuin nauramaan,eikä ollut liikkeessä saanut sanottua mitään.Tytöllä oli siis oma liike,juuri avattu.
Äitini pyysi että niskasta leikataan reilusti pituutta,kerrankin ajatteli leikkauttaa helpon kesätukan ja muuttaa mallia.Tyttö leikkasi n.5cm niskasta.
Päältä äiti pyysi leikkaamaan reilusti,tyttö leikkasi puoli senttiä niin että kasasi tukan kahteen paksuun  osioon joista leikkasi vain latvat.
Takaanta äitini pyysi ohentamaan,tyttö otti ohennussakset käteen ja napsaisi kerran.
Äitini pyysi jättämään korvien viereen hapsut,hieman pidemmät.Tyttö teki tarkkaa työtä ja leikkasi hapsut samaan pituuteen ja leveyteen molemmille puolille ja kaikki olikin ihan hyvin kunnes yht'äkkiä nappasi leikkuukoneen käteen ja ajeli hapsut kokonaan pois. 
Tukassa ei kuulemma juurikaan ole muutosta entiseen,vain niskasta puuttuu se 5cm.Lisäksi kun laitettiin permanentti niin nyt ei tarvi pariin kuukauteen käydä leikkaamassa tukkaa ja helppo kesätukka jäi saamatta.
Koko homma maksoi 65€ joten uuteen parturi keikkaan ei ihan äkkiä viitsi laittaa rahaa.
Halusin vain tämän kertoa teille koska meitä asia huvitti/hirvitti niin paljon.Onneksi asialle pystyttiin nauramaan.

Pahin "tapaturma" oli se, kun päätin 14-vuotiaana värjätä itselleni blondit hiukset. Marketista vaan ostamaan värinpoisto ja sitten platinanvaalea kestoväri. Voi voi sitä purkkatukkaa..  Nyt sitten vihdoinkin olen saanut kasvatettua hiukseni niin pitkiksi, ettei sitä palanutta hiusta ole enää yhtään. Pitäisikö vielä mainita että aina kun värjäsin tyven pois, iskin koko vetyperoksidipommin koko päähän. Nykyään käyn n.kerran kuukaudessa kampaamossa värjäyttämässä tyvikasvun pois. Nykyään tukka on hyvässä kunnossa hyvän hoidon ansiosta

Toinen tapaturman tapainen tapahtui noin kuukausi sitten. Mulla oli aitohiuspidennys ompelutekniikalla. Pois ottaessa toiseksi alimmainen letti oli todella pahasti rastoittunut, joten saksilla vaan se pois. Onneksi kuitenkin se on sellasessa paikassa josta sitä ei huomaa.

Näitä kiharrin-tragedioita mullakin on myös ollut.

Aamulla jäi tukkaa föönin sisään kun kuivasin hiuksia ilmeisesti jotenkin väärässä asennossa.  Ei auttanut muu kuin ottaa sakset käteen. Onneksi ei tarvinut paljon saksia, mutta kyllä sen leikellyn kohdan huomaa jos tarkasti katsoo.

Pyöröharjaan ja fööniin jumiutumiset on koettu pariin(kymmeneen) otteeseen, mutta kaikista kauheinta oli kyllä kun leikittiin pienenä serkkuni kanssa radio-ohjattavalla autolla ja se jumahti kahdesta renkaastaan mun pitkään tukkaan.  Se ei ollut mikään pieni auto kuitenkaan ja painoi kun synti.  Siinä sai ensin päänahka ja karvat kyytiä kun yritettiin irrotella ja lopulta tietenkin päädyttiin saksiin.

Toinen ikimuistoinen jumiutuminen tapahtui muutamisen vuotta sitten. Suuren lumisodan päätteeksi tukkaani oli tarttunut aivan törkeän iso lumikökkäre joka oli jäätynyt kunnolla hiusten ympärille.  Painoi tolkuttomasti ja sen sulattelussa meni aikaa.. Onneksi kaverilla oli takka päällä ja pääsin sen ääreen sulattelemaan.

Voi kamala, mitä juttuja!

Muistan joskus penskana, kun olin uimalassa ja pukkarissa harjasin sellaisella muovisella "luurankoharjalla" (vai mitä ihmeitä ne nyt onkaan) tukkaani selväksi sillä seurauksella, että harja jäi tukkaan kiinni! Piti mennä uimalasta kotiin harja tukassa. Sisko ja äiti sitten sitä yritti poistaa, piti siinä vähän tukkaakin leikata.

OT:

Memmu kirjoitti: Mulle kävi tuossa viime kesänä pieni hazard, kun olin suihkutellut saunan jälkeen tukkaani Miracle mistiä. Seuraavan kerran kylppäriin mennessäni (sauna, vessa ja kylppäri yhteistä tilaa), liukastuin lattiaan junttaantuneeseen mistiin ja löin otsalohkoni aika ikävästi rakosellaan olevaan saunan oveen. Otsaan tuli näpsäkkä ventti ja seuraavana päivänä sain töissä selitellä mistä tuo ventti oli tullut. Jännää oli, kun aika monet olivat aivan varmoja, että keksin tekosyitä perheväkivallalle. 

Minä kaaduin fillarilla kännipäissäni, josta tuli mm. musta silmä. Mun mies ei meinannu kehdata/uskaltaa liikkua mun seurassa sen jälkeen, kun tuli kuulema murhaavia katseita joka suunnasta. Huomasin mäkin sen, kun oltiin yhdessä kaupassa. Todella epämiellyttävä fiilis!

Onhan mulla muitakin hiustapaturmia sattunut, nyt kun aloin muistella.

Joskun 6-vuotiaana mulla oli pitkähköt, ainakin puoliselkään ulottuvat hiukset, kunnes sisko kerran "vähän tasoitti" niitä. Niistä tuli polkkapituiset ja myöhemmin samalla viikolla äiti kuskasi mut kampaajalle siistittäväksi, joten tulos oli poikatukka. Ihme, etten ollut kauhean suruissani, ei kai tukka silloin ollut niin tärkeä (!!).

Joskus teininä yritin suoristaa hiuksiani afrokaupasta ostamallani "suoristuspermanenttiaineella". Ei ollu kauhean hyvä tulos, kun hiukset jäi laineille, mutta muuttui karheaksi ja kirjaimellisesti murenivat, kun niitä yritti esim harjata! Silloin vannoin, etten enää yritä mitään kemiallisia suoristuksia, mutta tää nykyinen chi onkin "vähän" eri luokkaa 

Tuli värjäys"kaudella" tehtyä tosi paskaa omille hiuksille tossa muutama vuos takaperin.. Olin muka kyllästynyt blondiin väriin (tai sen juurikasvun jatkuvaan värjäämiseen) ja ostin kaupasta tumman värin (liian tumman). No se oli sitten ihan järkky ja painelin samantien kauppaan takas pipo silmillä ja ei muuta ku pari värinpoistoa ja blondaus SAMAN PÄIVÄN AIKANA (tätä ei voi todellakaan suositella kellekään..  ) hiukset oli sitten karseessa kunnossa ja kampaaja sai taiteilla uuden, kerrostetun tukan entisen tilalle, kun vaalennus "liimoitti tukkaa" eli siitä tuli suoranaista mössöä. Enää en temppuile hiuksillani, ja nyt ovatkin onneksi kauniissa ja hyvässä kunnossa! 

Hiustapaturmia yltiöpäisen värjäyksen merkeissä tuntuu tapahtuvan noin kolmen vuoden sykleissä. Juuri kun hiuksista on saanut kasvatettua vahingoittuneet osat pois, alkaa oma/neutraali väri tympiä ja taas tehdään jotain radikaalia uutta ja "piristävää".

Itselläni viimeisin hiustapaturma on tapahtunut noin vuosi sitten. Hiukseni olivat vielä viime vuoden syksyllä noin 60 cm pitkät, hyväkuntoiset ja kertaalleen vaalennetut. Halusin kuitenkin raitoja ja menin kampaajalle. Toivoin oman värisiä ja haalean  kuparisia raitoja. Sain mustia ja punaisia raitoja ja tunsin itseni aivan katuhuoraksi niillä hiuksilla. Itkua vääntäen menin toiselle kampaajalle ja minulle tehtiin värinpoisto ja hiuksia lyhennettiin reilusti. Olin jokusen kuukauden tyytyväinen, mutta kas, aloin kaipaaman raitoja, joita yritin tehdä itse kotona - tuloksena tummempien raitojen lisäksi täpliä! Äkkiä takaisin kauppaan ja punertavanruskea moniväri matkaan ja nopeasti värjäys. Tulos vaikutti tottumattomalle hieman tummalta, joten tein melko pian vaaleita raitoja lisää. Ja hyvin pian muistin, että haluan vaaleat hiukset takaisin, jolloin tein värinpoiston, joka vaikutti mielestäni luonnottoman keltaiselta, joten laitoin vielä tuhkaisen sävyn päälle, tuloksena harmaa. Sitten jo varailin taas aikaa kampaajalle ja toivoin jonkin luonnollisen ruskean. Kampaajan väri haalistui pian  ja haalistelin sitä sitten tarkoituksellakin. Hiukset alkoivat olla heikossa hapessa tässä vaiheessa ja pesinkin pelkällä co:lla kuukausia. Värjayskierre päättyi. Meni puoli vuotta, tuli kesä ja aurinko haalisti hiukseni kullanvaaleiksi, ihanaa! Hoidin hiuksiani hellästi, kävin latvoja välillä tasoittamassa.

Nyt en ole värjannyt vuoteen, hiukseni ovat luonnollisen vaaleat, oma värini ei juurikaan erotu värjätystä, vaikka sitä on reilu 10 cm. Olen tyytyväinen, koitan kasvattaa käsitellyt osiot (taas) pois ja pitkät hiukseni takaisin. Nyt pituutta on 40 cm. Toivottavasti parin vuoden päästä järkeni ei jäädy ja kykenen välttämään syklin mukaisen värjäystapaturman...

Viime viikonlopun satoa:

24 tunnin sisällä värinpoisto ja kaksi värjäystä mutta väristä tuli lopulta hyvä eikä letti ole enää sietämättömän ylikuntoinen...

Joskus pikkutyttönä hiihtolomareissulla veli päätti sitten lätkäistä sellaisen ison Hubba Bubba -purkan mun tukkaan kiinni, olisikin laittanut latvoihin mutta ei kun melko ylös. Yritettiin sitä sitten repiä irti mutta leikatahan se piti, kiva sellainen siilikohta muuten polkkatukassa. Itketti.

Kerran myös kihartelin latvoja sellaisella vanhanaikaisella kihartimella, ei siis ilmakihartimella jonka saa päälle ja pois vaan sellaisella, että laitetaan töpseli seinään ja se läpiää itsekseen ja jäähtyy myös aika hitaasti. No tottakai se jäi tukkaan kiinni. Kiva kun se vaan kuumeni ja kuumeni enkä saanut sitä pois. Nyppäsin töpselin irti ja juoksin äidin luo, että auta. Kyllä sillä oli naurussa pitelemistä kun tyttö tulee kiharrin tukassa ja johto laahaa perässä pyytämään apua. Onneksi saatiin se irrotettua eikä tarvinnut leikata, kiva takkukasa sitä kyllä jäi.

Tämä ei nyt ole kovin hirveä hiustapaturma, mutta huvittava kylläkin. Meidän kanilla on tapana, kuten muillakin kaneilla usein on, pestä mun (ja myös vieraitten jos tarpeeks lattian rajassa on) nassua antaumuksella. Kieli vaan lipoo hirveetä vauhtia menemään. Ja jos ei oo varovainen se myös alkaa sukimaan hiuksia vähän kovakouraisesti. Yksi kerta sitten havauduin siihen että alkoi rouskutus kuulua ja vilkaisin kania. No sillähän oli sitten sellanen puolisen senttiä paksu ja 10-15 senttiä pitkä hiuspätkä suussa, ja sitä se pisteli menemään.   Vähän aikaa kesti ennen kun ymmärin näkemäni ja nappasin hiukset kanin suusta pois. Nykyään saa aina olla varuillaan jos se pään lähellä liikkuu, jos ei ole niin voipi hyvin saada modernin leikkauksen tukkaansa. Ainakin siitä tulis ultra rikottu malli. Mihin mä enää tarvinkaan parturia?

Yläasteelle siirryttäessä olin kesällä ollut ratsastusleirillä ja siellä oli muutamalla tytöllä hennalla värjätyt tosi nätin punaiset hiukset. No mä värjäsin sitten silloin vaaleat kutrini hennalla (jonka piti kestää kaksi viikkoa) mutta en huomioinut, että niillä tytöillä oli ollut tummat hiukset. Väri oli mun päässä kirkkaan oranssi ja se ei haalistunu lainkaan vaan kasvatusprojektihan siitä tuli.

Toinen värihäslinki liittyy siihen, kun päätin itse tehdä vaaleita raitoja tummaksi värjättyihin hiuksiin. Oranssithan niistä tuli ja koulukuvaus tulossa samalla viikolla. Mä sit laitoin 3 värinpoistoa sen viikon aikana ja seuraavalla viikolla oli pakko mennä leikkaan hiukset lyhyiks.

Viime vuonna taas tuntu et nyt tarvii radikaalia muutosta ja ostin punaista color pulsea. Ekat pari pesua näytti hyvältä mutta sen jälkeen päästä tuli laikukas ja väri lähti toisaalta pois ja toisiin kohtiin taas jumitti kuin kestoväri. Kuukauden odottelin et lähtis nyt ja lopulta päädyin kampaajalle, joka sano et pää on kun joku värikartta. Ainut vaihtoehto oli laittaa tumma väri päälle. Hassua sinänsä et kampaajan laittama punainen kestoväri lähtee aina pois parissa viikossa mutta sit tuollainen pari pesua kestävä kaupan väri jämähtää.

^ Mä levitin kerran samaista BC:n latvasuojaa kantapäihin, kun sekoitin sen vahingossa Schollin jalkavoiteeseen. Ja kyllä suututti, kun tursotin sitä vielä kämmenelle sellasen huikeen kasan ja meni kallista ainetta hukkaan !

Kyllähän Erisanissa ja BC:ssa on aika samanlaiset purkit niin ei ole mahdotonta ajatuksissaan mokailla...
Itse olen joskus nuorempana lomamatkalla levittänyt kasvoille paksusti Kerastasen aurinko/meri/kloorivesisuojaa. Rantapäivän jälkeen ihoa kuumotti ja epähuomiossa hieroin siitä vanhasta punaisesta purkista oikein kunnolla kasvoille. Ehkä tunnin päästä meikkiä laittaessani tajusin mitä olin tehnyt. Teini-ikäiselle tuosta mokasta tuli mukavia finnejä kun kaikki vaikuttavat aineet olivat päässeet imeytymään ja silikoni (?) tukkimaan ihoa

Hmm.. Muutamia kyllä on

1. etuhiukset on sotkeutuneet purkkaan ja niitä on sitten saanut aukoa siitä takusta vedet silmissä.
2. suihkutin bonacuren moisture suihketta kylppärissä ja laattalattiasta tuli niin liukas että kun mitään tajuamattani lähdin pois niin kaaduin persuksilleni.
3. heilutin hiuksia pää alaspäin ja löin otsani omaan polveen (älkää kysykö miten mutta näin on käynyt useasti!) tuloksena oikein kiva kuhmu ja sininen polvi + plus tipuin takapuolelleni, isku oli aika kova..

Minullekin on tapahtunut tämä klassinen hiukset föönin sisään-katastrofi, sekä kerran pentuna halusin leikkiä parturia, joten eikun sakset käteen ja etutukasta osa hiuksia veks .
Kun vanhemmat kyseli että mikä lovi tuossa on, niin reippaana tyttönä sanoin että kun heräsin niin ne olivat jo tämmöset, kummitus joka asuu vaatekaapissa leikkasi!

Tässä eräänä päivänä rullasin hiustupsun koiran fleksiin sisälle! Se muuten sattui todella paljon, yhtä paljon kuin hiusten rullaantuminen autoon turvavyön kelan ympärille.

Suihkin kerran deodoranttia hiuksiini, koska luulin sitä lakaksi. Vahinkoa ei tullut, mutta muuten pitkä tukka ottaa vähän väliä kiinni ties mihin tuolin selkämykseen ja katkeilee.

Mulla ei onneks oo tainnut mitään muuta koskaan käydä, kun vaan joskus suoristaessa hiuksia on tullut pikkusia palovammoja, ja joskus pienenä on saattanu joku purkka tai sinitarraa jäädä hiuksiin kiinni.

Päivitystä:

Eilen se sitten tapahtui. Olin laittamassa hiuksia leteille kun toinen ponnari tippui lattialle. Kumarruin noukkimaan sitä ja !PAM! löin takaraivon lavuaariin noustessani ylös.. Eli ponnarin laitto voi olla yllättävän vaarallista! Varokaa juurekset

Pahin oli varmaan 19-vuotiaana kun tein uudenvuoden bilekiharakampausta ilmakihartimella 
Eli legendaarisesti latvoista aloin rullaamaan aivan ylös asti ja kiinnihän se jumahti kun oli vielä muotovaahtoa mukavasti pohjana märissä hiuksissa  Aattelin vissiin jotenkin että se ILMAkiharrin kuivaa ne hiukset samalla 
Mun mies sitten kynsisaksilla leikkasi irti kun ei muuten sitä kiharrinta irti saatu ja mahtava siili kohta siitä seurasi. Minä istuin koko illan ja itkin 
Tästä olen viisastunut ja tehnyt kiharakampaukset sen jälkeen patukkarullilla ja nyttemmin GHD:llä 

Purkka suussa olen nukahtanut miljoona kertaa ja purkka sitten kuivahtanut hiuksiin
Mutta vinkkinä vastaisuuteen jääpalalla jäädyttämällä purkan saa aika kätevästi pois jottei tarvi saksiin turvautua!

Tänään oli vähällä tulla hiustapaturma. Järjestän parhaillaan muuttoa ja pakkailen tavaroitani pahvilaatikoihin. Nehän pitää teipata kasaan sekä pohjasta että lopuksi päältä. Pakkasin vuosi sitten työpaikallani toisen ihmisen muuttokamat ja huomasin jo siellä, että pitkä tukka (silloin ponnarilla) uhkaa jäädä teipin tielle, saksien eteen jne. Ei siis ollenkaan käytännöllinen siinä työssä.

Viisastuin viime kesästä ja laitoin tukan paremmin pois tieltä: letille. Muuten hyvä, mutta lettihän ei pysy tietenkään selkäpuolella vaan tulee kumarassa ollessani olan yli eteen. En ole ilmeisestikään mikään Einstein  , koska en laittanut tukkaa vaikka nutturalle tai jollekin muulle sitä reilusti lyhentävälle kampaukselle. Tai kiepauttanut lettiä ylös jollain härpättimellä.

Lopputulos: säikähdin pari kertaa, että hui, nyt mä melkein teippasin hiukseni kiinni laatikkoon / melkein leikkasin letin poikki teipin kanssa. Tukka on sentään edelleen tallessa ja huomenna jatketaan pakkaamista turvallisemman kampauksen kanssa  .
--

Vanha tapaturma: päätin joskus 17-vuotiaana vaalentaa hiukseni itse (ennestään monet kerrat oikeaa väriäni tummemman punertaviksi kestovärillä värjätyt pitkät hiukset). Ostin marketista vaalennusainepaketin ja laitoin sen sisällön tyytyväisenä päähäni. Melkoinen järkytys, kun tuloksena oli vaikutusajan päätyttyä aivan kauhea oranssi takkukasa. Värjäsin sitten sen päälle vaaleammalla sävyllä, mutta ei siitä mikään hyvä tullut. Liian oranssiksi se jäi... Asia korjattiin myöhemmin kampaajalla ja siitä lähti parin vuoden blondikausi.

Siitä päästäänkin toiseen vanhaan töppäykseen. Vaalennutin yleensä normaalisti jossain kampaamossa ja tiesin, että homma hoidetaan 12 prosenttisella vetyperoksidilla. Punapigmentti on tässä tukassa kuulemma todella tiukassa ja vaatii vahvan aineen, että se saadaan edes jotenkuten pois. Menin kuitenkin kerran ammattikouluun opiskelevan parturikampaajan harjoitustyöksi. Ajattelin nimittäin säästää kampaamokuluissa. Opiskeleva kampaaja ja hänen ohjaajansa eivät uskoneet, että tähän päähän pitää laittaa 12 % ainetta, vaan tunkivat sinne 9 prosenttista. Ihmettelivät lopuksi suuresti, että tyvi poikkesi todella näkyvästi pituuksista ja myönsivät, että olin ollut oikeassa puhuessani siitä 12 prosenttisesta. Tyvi oli jäänyt paljon pituuksia kellertävämmäksi ja muutenkin tummemmaksi. Asiaa ei korjattu eikä minulla vähän ylikilttinä tapauksena ollut sisua vaatia korjausta, joten kuljin pari kuukautta kaksivärisen karvaston kanssa, ennen kuin menin taas "normikampaamoon".

Kira kirjoitti: Tämä ei nyt ole kovin hirveä hiustapaturma, mutta huvittava kylläkin. Meidän kanilla on tapana, kuten muillakin kaneilla usein on, pestä mun (ja myös vieraitten jos tarpeeks lattian rajassa on) nassua antaumuksella. Kieli vaan lipoo hirveetä vauhtia menemään. Ja jos ei oo varovainen se myös alkaa sukimaan hiuksia vähän kovakouraisesti. Yksi kerta sitten havauduin siihen että alkoi rouskutus kuulua ja vilkaisin kania. No sillähän oli sitten sellanen puolisen senttiä paksu ja 10-15 senttiä pitkä hiuspätkä suussa, ja sitä se pisteli menemään.   Vähän aikaa kesti ennen kun ymmärin näkemäni ja nappasin hiukset kanin suusta pois. Nykyään saa aina olla varuillaan jos se pään lähellä liikkuu, jos ei ole niin voipi hyvin saada modernin leikkauksen tukkaansa. Ainakin siitä tulis ultra rikottu malli. Mihin mä enää tarvinkaan parturia?

Minullekin on monesti meinannu käydä noin, pikkasen annan kanin sukia tukkaa, mutta jossain välissä aina rupeaa sukiminen mennä vähän turhan rajuksi ja pitää kieltää. On kyllä vähän sydäntäsärkevää kieltää pikkusta hellimästä mamia, kun eihän se ymmärrä 

Siskolle kävi pieni haaveri monta vuotta sitten kun piti sytyttää tupakka ja tuuli aika kovin niin hän "nojasi" vähän eteenpäin ja PAM kauhea liekki syttyi ja otsatukka syttyi palaamaan...

Eipä kauheasti naurattanut..

Mulla taas kävi jonkun aikaa sitten aika paha moka kun piti pestä hampaat ja nappasin tuubin kaapista ja yök, olin vahingossa ottanut Dermosilin jalkavoiteen hammastahnan sijasta..
Aika pahan makusta

Mulla on kerran jäänyt tukka auton oven väliin ja toisella kerralla rullautunut turvavyön mukana, silloin kun oli vielä tosi pitkä tukka.

^Mullakin tuppaa tukka jäämään auton oven väliin auki ollessaan.
stelectran jalkavoide-tapaturma kuulostaa ällöltä. 

Mulla on tarttunut purkkaa hiuksiin useamman kerran (::)), mutta vain kerran olen sen takia joutunut leikkaamaan ihan kunnolla hiuksia pois, taisin olla silloin noin kymmenvuotias. Ja nimenomaan kirjaimellisesti leikkasin purkan pois hiuksistani itse, koska pelkäsin äitini hermostuvan, jos näytän hänelle purkan hiuksissani, kun hän vannotti meitä aina siitä, että purkkaa ei saa laittaa hiuksiin. Oma leikkaukseni ei ehkä ihan parhaalla tavalla onnistunut ja aikamoinen kolohan siitä jäi hiuksiin.

Mullekin on tapahtunut tuo pyöröharjaepisodikin useamman kerran kun sain joskus noin kuusivuotiaana mielestäni hienon pyöröharjan, enkä tajunnut, ettei hiuksia kuulu kokonaan kieputtaa sen ympärille. En muistaakseni edes viisastunut ensimmäisestä kerrasta, vaan kokeilin sitä useampaankin kertaan, jos vaikka saisin kiharat.

Mulle on myös sattunut näitä pyöräharja/kiharrin/purkka tukassa, juttuja pienenä harva se päivä. Varsinainen tapaturmani ei liity hiuksiin, tai siis hiuksille ei tapahtunut mitään, mutta johtui hiuksista..  Mulla on tapana "heittää" tukkasuihkun jälkeen eteen kumartamalla vauhdikkaasti ja laittaa pyyhe päähän. No, olin kerran vieraassa kylppärissä suihkussa ja suoritin taas normaalia toimenpidettäni ja TONKS löin pääni aikamoisella vauhdilla ammeen reunaan. Tuloksena paniikki aivotärähdyksestä, tumma kuhmu keskellä otsaa ja muutaman päivän päästä molemmat silmät mustana.

Täällä on kanssa koettu kaikki klassiset kiharrin/fööni/papiljotti/purkka-jumitukset. Korvia on kuumennettu joskus aikanaa kreppiraudoilla ja tukka on jäänyt autonoven tai turvavyön väliin. Nykyään kihartimessä pitääkin olla sellaiset kolmionmalliset piikit että uskaltaa hiusten lähelle pistää..

Ja joskus aikanaan olen jättänyt tukkani mankeliin.    Siitä en yksin irti päässytkään, onneksi oli teinivuosina niin äiti sitten pelasti. Eikä mokomasta tullut edes mitään eksoottista jättikiharaa palkkioksi, pöh.

Lapsena pikkuveljeni iski käynnissä olevan Nikko-auton päähäni... ja tuli pitkistä hiuksista lyhyet parissa sekunnissa

Sittemmin ei hiusteni kanssa ole mitään suurempaa sattunut, kaikki pahimmatkin pyöröharjasotkut ovat lopulta lähteneet irti ihan vain selvittelemällä. Yhdessä vaiheessa olin todella laiska harjaamaan hiuksiani, ja ne takkuuntuivat etenkin niskasta. Sitten eräs päivä sieltä löytyikin niin tiukka rastapaakku että se oli pakko leikata irti - kokoa sillä tosin oli vain muutama milli, joten näkyvää lovea se ei takaraivolleni aiheuttanut.

Töissä oli pari viikkoa sitten tilanne, että jos hiusteni repijä olisi käyttänyt yhtään enemmän voimaa, olisi hänen käteensä jäänyt luultavasti karvatukko. Työpaikalla kävi nimittäin toinen naishenkilö kovakouraisesti minuun ja tukkaani käsiksi.

Aloitin äskettäin uudessa työpaikassa enkä voinut tietysti tietää, että yksi työkamuista on melkoisen ärtsy tapaus. Yritin vain olla hänelle ystävällinen ja sanoin hänelle pari sanaa. Valitsin sanani kai jotenkin väärin, koska sen jälkeen hän on suhtautunut minuun todella huonosti. Etsin sitten eräänä päivänä itselleni vapaata työpistettä avokonttorista. Erehdyin kumartumaan lukemaan yhdellä pöydällä lojuvaa lappua saadakseni siitä jotain vihjettä, onko se pöytä vapaa vai ei. Tämä ärtsy työkaveri pölähti siihen jostain (tauolta?) ja sähisi, että se on hänen paikkansa eikä siihen saa tulla. Totesin takaisin, että ole vain siinä ihan rauhassa, minä menen jonnekin muualle. En tietenkään aikonut tunkea toisen paikalle.

Käännyin pois, mutta yllättäen se nainen lähtikin perääni, repäisi takaapäin hiuksista ja kiersi sitten eteeni rähisemään suunnilleen 15 cm päähän kasvoistani, että "Oletko sä hermostunut, mitä??? Mikä sun ongelma oikein on???" Mitäpä mä siihen olisin osannut muuta kuin katsoa kummastuneena takaisin. En tietääkseni tehnyt mitään kauheaa, mutta ilmeisesti sana "rauhassa" oli sitten täysin väärä... Se nainen lähti sitten onneksi pois eikä ole sen jälkeen oltu missään tekemisissä. Hän välttää tiukasti edes vilkaisemasta minuun. Minä taas pidän häntä vähän silmällä, koska en halua joutua toisen kerran vastakkain hänen kanssaan.

Jotenkin traagista tuossa on se, että se oli ensimmäinen päivä pitkiin aikoihin, jolloin pidin hiuksia kokonaan auki. Olin juuri sinä aamuna ajatellut, että toivottavasti ne eivät ole liikaa tiellä tms., ja sitten piti käydä heti tuollainen tapaus, että joku hyökkää niiden kimppuun repimään. Lienee turha sanoakaan, että se sai olla viimeinen päivä ainakin tuossa työpaikassa, jolloin tukkani on auki. Saatan olla sen työkaverin suhteen jopa vähän vainoharhainen, mutta olen pitänyt siitä lähtien töissä aina joko ponnaria (niin että se roikkuu olan yli etupuolella, mistä sitä olisi vaikeampi kiskoa) tai nutturaa.

Tulin maininneeksi tuosta tukkavälikohtauksesta työvuoron valvojalle joka sattui sillä kertaa olemaan esimiehemme. Ihmettelin lähinnä hänelle ääneen, että onko tällainen väkivaltaisuus tällä työpaikalla yleistä (että osaan varautua siihen... en ole koskaan aikaisemmin kokenut väkivaltaa muilla työpaikoillani). Hän pyysi anteeksi sen naisen puolesta ja sanoi, että se haluaa olla aivan rauhassa. Siis ei saa edes moikata? Ei sitten...

^...tota, toi kyllä on jo sen luokan päällekäyminen, että sun esimiehes tekee virkavirheen jos se antaa asian olla. Sen repijän pitäis saada tosta vähintäänkin kirjallinen varoitus.

^Samaa mieltä! Tai ehkä tällä repijällä pitäisi olla kaulassa joku kyltti, että kaikki osaavat varmasti varoa 

Siis mitä ihmettä, todellakin pitää esimiehen puuttua tommoseen! Vai siis onko yleisenä käytäntönä että työpaikoilla voi käyttäytyä uhkaavasti ja asiattomasti muita kohtaan "jos nyt vaan sattuu olemaan sellainen luonne". 

Epäilen, että kyseinen naishenkilö sai vähintään jonkinlaisen puhuttelun . Sattui nimittäin niin hyvin, että sen vuoron aikana oli paikalla valvojana firman palvelupäällikkö, jonka tietoon asia tuli. Pomot eivät ole siellä läheskään joka päivä.

Uusi työntekijähän se repijäkin silloin oli, mutta jotain oli kai sattunut jo aikaisemmin, koska palvelupäällikkö tiesi, että se ihminen haluaa saada olla ihan rauhassa. Tai ehkä se nainen oli vain informoinut asiasta? Meidät otettiin töihin samoihin aikoihin, joskin hän aloitti muutaman viikon ennen mua. Olihan hänen tapansa siis ehtineet jo tulla muille tutuiksi. Mun piti muuttaa ensin Helsinkiin ja siinä muuton järjestelyprosessissa meni muutama viikko, joten olin silloin muistaakseni vasta ensimmäistä viikkoa töissä.

Hyvä puoli tuossa on se, että pysyypähän tukka paremmassa kunnossa, kun se ei pyöri auki tuulessa tai jää minnekään jumiin. Ei tosiaan tee mieli pitää sitä tuolla auki.

siis herranen aika.. Millä ihmeellä pidit itsesi kurissa?? Itse olisin varmaan vetänyt kyseistä henkilöä kuonoon.. 

Hetkellinen säikähdys lukitsi tehokkaasti omat purkaukset  . Pelkäsin lähinnä, että tyyppi vetää seuraavaksi vielä lättyynkin ennen kuin ehdin karkuun. Ei tarvinnut sentään karata, vaan hän palasi itse rakkaan työpisteensä ääreen.

terv. Jänishousu

Ei voi kuin ihmetellä pitkätukan työpaikkaa ja -kavereita!! Eihän tommonen voi olla mitenkään normaalia käytöstä tolta naiselta, mikä sitä oikeen vaivaa?? Onko se joku orpo erakko, joka saa tehdä työnsä jossain kannon alla / kolossa?? Ihan ihmeellistä!

Eläinlääkäri otti vahingossa kourallisesta mun tukkaa kiinni kun yritti katsoa koiran korvaan (pidin siis itse koiran päästä toiselta puolelta kiinni). t***a on kasvanut!

Ihme kyllä olen suuremmilta tapaturmilta säästynyt, lähinnä keikoilla on tämän vy-mittaisen pehkon kanssa tullut vitsikkäitä tilanteita kun hiukset ovat moshatessa takertuneet milloin mihinkin kanssaihmisen ruumiinosaan. Kuukausi takaperin kaveri lupasi että hän "jumalauta seuraavaks pätkii ton ruoskan korkeimman omakätisesti ellet ite tee sille jotain" Ei muuten tule tapahtumaan. Viime kesänä eräässä moshpitissa onnistuin myös kaatumaan joukon jalkoihin ja hiusten päälle talloi useampi kymmentä ihmistä ennen kuin pääsin ylös, sitä episodia en ihan heti uudestaan lähde kokeilemaan Ei siinä, hauskaa oli, mutta taisi jäädä enemmän kuin tarpeeksi tukkaa sille reissulle...

Kampaajaltani kuulin viikko sitten, kuinka hänelle oli aikanaan tuotu hiustenleikkuuseen vähän alle kouluikäinen tyttö jonka häntäluumittaisista hiuksista osa oli sotkeutunut tehosekoittimeen --> kämmenenkokoinen kalju läiskä. On mahtanut muuten tuntua 

Antur kirjoitti: Viime kesänä eräässä moshpitissa onnistuin myös kaatumaan joukon jalkoihin ja hiusten päälle talloi useampi kymmentä ihmistä ennen kuin pääsin ylös, sitä episodia en ihan heti uudestaan lähde kokeilemaan Ei siinä, hauskaa oli, mutta taisi jäädä enemmän kuin tarpeeksi tukkaa sille reissulle...

Voi ei! On ollut varmaan kamala tilanne? Mulla olis varmaan tullu parku, jos ihmiset kävelis mun hiusten päällä.

Mustikka kirjoitti:

Antur kirjoitti: Viime kesänä eräässä moshpitissa onnistuin myös kaatumaan joukon jalkoihin ja hiusten päälle talloi useampi kymmentä ihmistä ennen kuin pääsin ylös, sitä episodia en ihan heti uudestaan lähde kokeilemaan Ei siinä, hauskaa oli, mutta taisi jäädä enemmän kuin tarpeeksi tukkaa sille reissulle...

Voi ei! On ollut varmaan kamala tilanne? Mulla olis varmaan tullu parku, jos ihmiset kävelis mun hiusten päällä.

Heh, olisikin ollut niin onnellinen tilanne että porukka olisi kävellyt, vaan pitissähän sakki hyppii ja pomppii ja riehuu tönien toisiaan, meinasi tosissaan olla vähän jännittävää tapella itseään ylös Olisihan sieltä päässyt, ellei lettiä olisi reippaasti yli puolta metriä ja koko ajan joku polkee sen päällä, ihan ei sielu sietänyt vaan kylmästi repäistä itteään ylös. Joku avulias kanssahevari onneksi auttoi neitoa hädässä sitten lopulta Sen adrenaliinihypetyksen kourissa tosin ei ehtinyt edes liiemmälti letin puolesta kauhistua, se järkytys iski jälkeenpäin kun aloin tutkia sitä repaleista takkupalloa  Luojan kiitos ei kovin korjaamatonta vauriota päässyt käymään.

Eräs sankari myös kerran repäisi minulta reippaan nyrkillisen hiuksia matkamuistoksi, se sattui jokseenkin paljon. Joskus tulee mieleen että olisi kaikin puolin turvallisempaa olla lyhythiuksinen, mutta ei sitä raaski

Antur kirjoitti: Eräs sankari myös kerran repäisi minulta reippaan nyrkillisen hiuksia matkamuistoksi, se sattui jokseenkin paljon. Joskus tulee mieleen että olisi kaikin puolin turvallisempaa olla lyhythiuksinen, mutta ei sitä raaski

Multa lähti kanssa yläasteella kunnon tukko pitkästä tukasta kun rinnakkaisluokan pahismuija repäs ohimennessään.. Suivaannuin tapauksesta sen verran että pätkäsin myöhemmin tukkani lyhyeksi ihan vaan sen takia jos joku raakuleen mielenvikanen naikkonen keksii käydä mun kimppuuni.. Nyttemmin oon tullu siihen tulokseen että jos oon pitkätukkaisena menossa jonnekki missä on vaara joutua jonkun kiukun kohteeksi niin on parempi että letti on kiinni tiukasti.. Eipä lähde ihan niin helpolla nahasta tuppineen ne karvat.

Tulee ensimmäisenä mieleen, kun joskus 11-vuotiaana kokeilin isoäidiltäni lainaamaa vanhanaikaista kiharrinta, jonka ympärille kietaisin reteästi tukun hiuksia... Kuinka ollakaan, hiuksia meni kihartimen väliin ja koko hiustupsu juuttui niin tiukasti kiinni kihartimeen, että yritin itku kurkussa vetää edes osan hiuksista pois kihartimen armoilta. Kuinka ollakaan, vieraita oli tulossa ja minulla oli kova kiire saada kiharrin irti, niinpä leikkasin juurikaan harkitsematta keittiösaksilla tuon hiusosion irti. Lopputulos oli melko kaamea, mutta onneksi hiukset kasvoivat äkkiä ennalleen. 

Kylläpäs on paljon noita "hiustapaturmia" kateuden tms johdosta, pikemminki hiusväkivaltatapauksia. Mulla myös kävi uuden kivan spiraalipermiksen kanssa silleen, että joku keski-ikänen emäntä kävi baarissa päälle. Rupes repiin tukkaa (siis ihan syyttä). Noh, ei varmaan tartte kertoa miten tämän emännän kävi..ei varmasti uskalla naamaansa näyttää Ite kyllä saisin hirveet raivarit, jos joku saksis mun tukkaa tai tulee repimään, ihan sama missä tapahtuis. Tosi törkeetä toimintaa!

Tiedän kans tämmösen tapauksen, ku yläasteella yks neitokainen nappas saksilla toisen pitkästä tukasta tupsun irti. Syynä oli mustasukkaisuus, kun oli tämmönen kolmen hengen kaveriporukka. Kyllä sitä vähä ihmeteltiin, et miten noin lapsellinen tyyppi voi olla. Vaarallisia nuo käsityötunnit

Itellä on jääny kans kihartimeen kii tukka satoja kertoja. Sitten emäntä osti joululahjaksi tämmösen kihartimen, josta ensinnäki saa sen rullan irti ja sitten siinä oli mukana isompi ja pienempi kokonen. Kätevä kyl. Tosin en tällä hetkellä tartte, ku on niin lyhyt letti Myös joskus todella pienenä vähän piti tehdä kikkarat kaverille ja tämän pitkä letti meinas tarttua tämmöseen oikeen pienirullaiseen kihartimeen..tietysti piti siis aina änkee se koko tukka sen ympärille, kun ei ymmärtänyt miten sitä käytetään..siinä äherrettiin melkonen tovi sen kanssa, muttei onneks tukkaa tarttennu leikata.

Ja näin joulua odotellessa kannattaa muistaa, että kynttilät ovat hyvin vaarallisia. Nimim. kokemuksella

Muistan myös joskus jollain naapurinlapsella oli jotain kukan terälehtiä tms tukka täynnä, ku tämä oli halunnu et ne ois nätisti jotenki tukassa tms..en oikeen musita tarkemmin, mutta sen muistan että tais letin pituus lyhentyä huomattavasti. Ties mitä muuta tää oli tunkenu päähänsä

Ja purkasta..isoveli joutu aikoinaan vetämään kaljuksi koko pään, ku se jotain ulkomailta tuotua superpurkkaa vähän pureskeli..tai siis teki aika ison pallon No mitäs nyt oli oikeesti varmaan puoli päätä siinä purkassa, olihan toki se purkkapallo vaikuttavan kokonen sen muutaman hetken Pojilla/miehillä tuo ei ehkä ole niin kamalaa, mutta ite saisin kyllä kohtauksen jos pitäis kaljuksi vetää jonku purkan tähen.

Hiusaineita sekottelen usein, hiuslakan sijasta tulee muotovaahtoa "vähän" tursoteltua ja kaikkee tämmöstä sekavaa. Joskus niitä saattaa löytyä jääkaapista ja muualta, kun saata hajamielisyyksissäni laittaa vaan johonki. Harmittaa itteeki nuo, jos vahingossa kallista ainetta pitää laittaa lavuaarista menee, ku on vahingossa väärään tarkotukseen sitä ottanu

Krööh... Tämä nyt ei kovin suuren luokan hiustapaturma ole, mutta yleinen kohellus kuitenkin. uitinpa sitten äsken lettini Toluämpärissä, kas kun ei kloriittia ollut Letin pää on melko kuivakan oloinen, mutta tuskin tuolle kovin pahoja vaurioita koitui. Mutta että note to self: pidetäänpä ne hiukset nutturalla kun siivotaan niin ei tule tötöiltyä tähän malliin. Tulipahan siivottua joka tapauksessa

Mulle on alkanut sattumaan lieviä hiustapaturmia, joista olen kovin innostunut, koska tiiän hiusten kasvaneen ja paljon. Ovat jääneet auton oven väliin, ovat menneet kainaloon, kun kainalo on vielä märkä dödöstä, jäävät miehenkin alle sänkypuuhissa ja muuta sellaista pientä. Jei, mun hiuksia voisi sanoa jo pitkiksi!

Kummempia hiustapaturmia ei ole, paitsi vanhanaikaisella kiharrusraudalla poltin sääreni istuin siis lattialla kokovartalopeilin edessä ja rauta tippui vieläkin kolmionmallinen arpi muistona.
Ja laittaessa muotovaahtoja sun muita pää alaspäin on ylöstullessa kolautettu pää vauhdilla kaappiin.
Ei onneksi (vielä) sen kummempia!

Värjäsin toissapäivänä hiukset ihan mustiksi, laitoin siis tyveen mustaa ja latvoihinkin hetkeksi vaikka ne olivatkin about mustat jo Lorealin Casting Creme Glossin tummanruskean jälkeen. Laitoin niskaan ihan vaaleista pidennyshiuksista raitoja. Tänään sitten tein emämokan: Laitoin Joicon Rekkua ja LV tehistä muhimaan myssyn alle tunniksi shampoon jälkeen. Raidat ei oo enää vaaleita vaan tummanharmaita.  :o Tsiisus.  Uuh I'm so hot.  ;D Thank god mulla on noita pidennyshiuksia vielä 90 kpl ja kiinnitykset on vaan microringeillä joten jos nää ei nyt pesuissa ala haalistua takaisin vaaleiksi niin otan pois ja lykkään uudet. Mitä tästä opimme: Seuraavan kerran kun laitan Joicon rekkua muhimaan niin raidat + niiden tummat omat hiukset saa jäädä ilman.  ::)

Jos nää vaaleat olis omasta hiuksesta tapettu vaaleaksi niin vois ahdistaa vähän enemmänkin... 

En tiedä, onko tää nyt varsinainen hiustapaturma, ei kamalan paha ainakaan, mutta yläasteella kuoroharjoituksissa takana olevasta pojasta oli tosi hauskaa nyppiä eturivin tytöiltä tukkaa irti yksi kerrallaan!!

Se ei auttanu, jos oli ponnari, jotenkin siinä yritti pitää tukkaa käsillä kiinni. Ja opettaja ei osannu tehdä asialle mitään. Se ei muutenkaan saanu ketään kuriin mitenkään, ei yhtään auktoriteettia. Vähän kuumottavaa ja raivostuttavaa olla vain siellä laulamassa, kun joku nyppii sun tukkaa. Kiltti kun olin, en uskaltanut lähteä lätkimään kesken kaiken (mielessä kyllä kävi) enkä uskaltanut tinttasta kundia naamaan.

Kyllä jotkut osaa olla aika ääliöitä.

Tuittunen kirjoitti: Tämä ei nyt ihan tapaturma ole, mutta hiuksiin liittyvä (tahallinen) ilkivallanteko..

Kun olin yläasteella, oli jokin ihme teemaviikko koululla, ja askarreltiin jotakin julistetta tai jotain.. eräs tyttö, joka oli jostakin kumman syystä aina ollut vihaisen oloinen minulle, seisoi takanani sakset kädessä, ennenkuin ehdin tajuta, oli hän napannut saksilla ison tukon hiuksistani  :o  ??? Kommentiksi sanoi  manaajasta tutulla äänellä "minusta sinulla on AINA ollut liikaa hiuksia" ja piti hiustukkoa kuin jokin intiaani skalpeerattua vihollisen päänahkaa. Tottakai menin opettajalle inisemään jotakin mutta tunsin itseni todella typeräksi kun opettaja tokaisi van että "no, onhan sulla tukkaa vielä jäljellä" ja jatkoi lehden lukemista.---------------
Sain kauheita painajaisia, mitä jos hiukseni olisivat olleet ponnarilla? olisiko se tyyppi yrittänyt pätkäistä koko tukkani  :o Enkä vieläkään pidä hiuksia kiinni ja olen jo 24v... että kyllä se säväytti, ja se vähättely oli kyllä pahinta  :(

Ei voi olla totta, toihan on melkeen sama kuin mulle kävi yläasteella! Ja mä kun oon tapausta tähän päivään asti ihmetellyt, että eskarissa tai ehkä vielä ala-asteella ymmärtäisin, mut, että yläasteiässä vielä...nooh, kai silloin on moni vielä aika lapsellinen,

Meillä siis oli englannin tunti alkamassa ja taisi olla jotain erikoispäivähässäkkää meilläkin, koska odoteltiin opettajaa ja meno oli aika levotonta. Mä juttelin ihan rauhassa kaverini kanssa ja yhtäkkiä kuului saksien napsaus ja kun käännyin niin siinä seisoo yksi meidän luokan tytöistä (valehtelematta vähintään 130-kiloinen, androgyyni ja poikatukkainen ja halvatun kovaääninen ja rasittava) varmaan viidennes mun tukkaa kourassaan eikä suostu/tajua edes olla pahoillaan vaan vähättelee vaan koko juttua.
Ja opettaja vaan toruu konemaisesti mimmiä, ei tainnut edes jälki-istuntoa saada
En tajua, miten kukaan voi olla noin törkeä!
Kerran aikaisemmin jo yksi pahismimmi kiskaisi multa tukun hiuksia juurineen irti kun satuin häntä jotenkin ärsyttämään, mutta siinä tilanteessa oli kyllä molemminpuolista kärhämää, joten ihan eri juttu kuin tulla vaan saksimaan kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Nämä perus rööki/kiharrin/fööni/harja/purkka/luistinrata -tapaturmat on myös tullut koettua...niin ja töissä hiukset on vähänväliä tiellä (olen baarityöntekijä), mutta kerran jäi tukka tosi pahasti valtaisan tuoppitornin väliin ja siinä olikin sitten yrittämistä luovia takahuoneeseen valtaisan tiiviin ihmismassan ohi niska epämääräisesti kenossa ja valtava määrä tuoppeja mukana huojuen, mahtoi jengi ihmetellä mikä muhun meni

Viimeisin tapaturma oli, kun pyysin ystävätärtä tasoittamaan otsatukkaani. Jostain syystä toisella puolella otsatukka oli sen jälkeen "leveämpi" ja nyt kasvatan hassua tupsua pois otsiksen ja muiden hiusten latvojen välillä 

-j- kirjoitti:
OT:

Memmu kirjoitti: Mulle kävi tuossa viime kesänä pieni hazard, kun olin suihkutellut saunan jälkeen tukkaani Miracle mistiä. Seuraavan kerran kylppäriin mennessäni (sauna, vessa ja kylppäri yhteistä tilaa), liukastuin lattiaan junttaantuneeseen mistiin ja löin otsalohkoni aika ikävästi rakosellaan olevaan saunan oveen. Otsaan tuli näpsäkkä ventti ja seuraavana päivänä sain töissä selitellä mistä tuo ventti oli tullut. Jännää oli, kun aika monet olivat aivan varmoja, että keksin tekosyitä perheväkivallalle. 

Minä kaaduin fillarilla kännipäissäni, josta tuli mm. musta silmä. Mun mies ei meinannu kehdata/uskaltaa liikkua mun seurassa sen jälkeen, kun tuli kuulema murhaavia katseita joka suunnasta. Huomasin mäkin sen, kun oltiin yhdessä kaupassa. Todella epämiellyttävä fiilis!

Huomasin saman kun onnistuin murtamaan nenäni ja miehen kanssa liikkuessa sai tosi merkitseviä katseita ja joku puolituttu kysyikin mieheltä että säkö ton teit... Tosi outoa että heti oletetaan vammojen syyksi perheväkivaltaa! 

Sitten takaisin asiaan.

Useamman kerran on tukka jäänyt auton oven väliin ja kerran liian korkea keesi hankaloitti autolla ajamista kun osui kattoon 

Lapsena tietysti tuli kokeiltua pyöröharjaa perinteisin tuloksin.

Ala-asteella luokan paha-poika heitti purkkaa hiuksiin kesken tunnin. En ujona kehdannut mitään sanoa,aikani nypersin sitä irti ja pidin irrallaan muista hiuksista. Se kuitenkin haisi niin pahalle että oli pakko mennä hakemaan sakset opettajan pöydän laatikosta ja nipsaista tuppo irti. En silloinkaan sanonut mitään... mulla oli aika omituisen tyypin maine 

Yläasteella eräs "kaveri" istui takanani ruotsin tunnilla ja luulin, että se vaan nyppii kiusallaan mun tukkaa, mutta myöhemmin selvisi, että se leikkeli latvoja. Paras kaveri istui vieressä ja näki mitä tapahtui, mutta ei sanonut mitään...  Jos olisin tajunnut tilanteen heti olisi kyllä tullut turpaan! Myöhemmin se selitteli, että mun latvat oli muka leikattu vinoon ja se suoristi niitä. Mä kyllä nojailin aina pulpettiin niin toispuoleisesti, että ei millään olisi voinut siinä asennossa nähdä miten latvat menee  ja vinossa ne enemmän oli sen saksinnan jälkeen.

Ekan värinpoiston menin teettämään kampaajalle että varmasti tulee hyvä, mutta tukasta tulikin kauhea kuiva hattara, eikä edes pahemmin vaalentunut  Meinasi pestessä mennä aina yhdeksi isoksi takkupalloksi ja oheni kamalasti. Jouduin leikkaamaan lyhyeksi. Myöhemmin olen tehnyt värinpoistoja kotona, eikä tukka ole ikinä mennyt noin huonoon kuntoon ja värikin on lähtenyt paremmin.

Roaccuttania syödessä tukasta tippui valehtelematta 2/3! Lääkäri sanoi, että palautuu ennalleen kun kuuri loppuu. Ei ole palautunut  Ennen ranteenpaksuinen letti on nyt vain kahden sormen paksuinen. 

Koitin saada otsatukkaa kuosiin kuumalla kiharrusraudalla ja sohaisin otsaani. Kiva palovamma keskellä otsaa.

Sitten tietysti ne monet kerrat kun olen itse leikannut otsatukan tai muuten innostunut saksimaan 

Ja kaikki värjäyskatastrofit kun tulos ei ollutkaan sama kuin paketin kyljessä...

Hyi ihan kauheita noi hiustenleikkelijät 

Mä onnistuin joskus lapsena maalauskurssilla saamaan vielä märän öljymaalauksen lävähtämään keskelle päätäni.  Siinä sit oli sinistä ja vihreetä päässä tovin. Kulumalla lähti.

Toi on kyl jo törkeyden huippu repästä/ leikata toisen tukkaa ilman lupaa  oikein suututtaa teidän puolesta.

Mulle on itselle käynyt monta kertaa tuo kun hiukset jää auton oven väliin. Varsinkin jos tukka on auki ja vähän tuulee, niin hiukset pöllähtävät ylös juuri kun olet istumassa autoon ja vedät oven kiinni. Sattuu muuten aika helkkaristi kun erehtyy istumaan alas asti ja tukka on jääny oven väliin 

Kerran joskus ehkä 12 -vuotiaana matkustin bussilla serkulleni. Söin purkkaa. Ja haukottelin. Purkka tippui vyötärömittaiselle tukalleni ja sotkeentui heti niin tiukkaan, ettei auttanut mikään. Kun olin jonkin aikaa yrittänyt saada sitä pois, kysyin bussikuskilta olisiko sillä saksia yms. Sillä oli vain kynsileikkuri, jolla sitten napsaisin tuon purkkatupsun pois. Silloin harmitti mutta nyt vähän naurattaa 

Tuossa toissapäivänä kävi pieni tapaturma. En edes tienny tämmösen olevan mahollista. Kun laittelin normaalisti jätettäviä hiuksiini teki pieni BC latvasuoja jo tyhjentymisen elkeitä. Minäpä totesin, että kyllä sitä vielä tulee. Jotenkin onnistuin voimin rutistamaan ja lipsauttamaan että sain tököttiä käsiini. :p Siinä sitä normaalisti laittelin kunnes tajusin peukalossa olevan vekin, josta vuoti verta. (: Kaikkea sitä.

Ei nyt niin "kamala" tapaturma, mutta viimeviikolla suoraan uimahallista ( hiukset märkinä kun oli muka niin kiirus..) ulos -20 pakkaseen. Tukka jäätyi siinä 100 metrin matkalla autolle. hiukset ehti "sulaa" autossa ja kun taas kotipihalta kävelin ovelle niin jäätyi taas koko pää.  Tyhmänä en laittanut pipoa enkä edes huppua päähän. Nyt tukka on sellainen mukavan kuiva, sai ilmeisesti oikein shokkihoitoa?

Mulla on myös lukemattomia kertoja jäänyt tukka auton oven väliin. Jäi joskus jopa ulko-oven väliin kun juostiin avon kaa kilpaa autolle.. Onneksi nykyään on lyhyempi tukka niin ei noita autonovitapaturmia ole sattunut.

^
Mä oon kans onnistunut jäädyttämään mun hiukset puikoiksi parikin kertaa tänä talvena kun olen hipsinyt parin kymmenen metrin matkan tien yli pyykkituvalle. 

Lapsena meillä oli talossa kaappi, jossa oli kaksi laatikkoa alhaalla ja hyllyjä ylhäällä, siten että laatikot muodostivat "korokkeen". Kurkotin jotain ylähyllyltä seisomalla laatikko-osan päällä ja reippaasti sitten päätin hypätä alas. Ilmalento päättyikin lyhyeen, kun jäin hiuksistani roikkumaan kaapin ovessa olevaan naulakkoon!  Huusin kuin syötävä, onneksi äiti tuli nopeasti pelastamaan minut siitä roikkumasta eikä mitään vahinkoa ehtinyt tapahtua.

Ala-asteella erään pikkutyttö oli äidin kanssa taloa maalatessaam saanut vihreän maalipurkun päähänsä ja joutui leikkauttamaan hiuksensa siiliksi. Ei noin nuorelle kiva juttu kun kaverit kommentoi vähän kaikkea, onneksi oli minun kummioppilaani niin pidin sitten hänen puoliaan jos kuulin jotain ilkkumisia!

Kun tappelin pikkuveljeni kanssa niin hän riuhtaisi minulta tukon hiuksia päästä niin, että jäi sellainen kalju kohta... Ei saanut hiuksia kunnolla ikinä ja jos sai, sai silti varoa ettei se näkyisi ja lopulta leikkasin taas lyhyeksi. Nyt on onneksi kadonnut koko läntti .

Mun hiustapaturmat on aika tylsiä. Perinteinen hiustenkihartimeen sotkeutuminen on koettu. Saksilla selvisi  . Muutaman kerran olen käristellyt etuhiuksia sytkärillä tai tupakalla kun tuulenpuuska on tarttunut hiuksiin ja lennättänyt ne liekkiin. Viimeisimmästä kerrasta ei ole niin kauaa kun toivoisi ja edessä on vieläkin muutama lyhyt kohta  .

Mulla vähän samoja kokemuksia kuin hilpsulla; kerran lämmittelin kotikotona rantasaunaa ja kun kurkin uuniin, lieskat kerkesivät kärventää etuhiuksia jonnin verran. Samoten kynttilää sytytellessä olen joskus saanu saman aikaseksi

Ah, olihan täällä tälläinenkin ketju!

Oli tuolla hopeashampoo-ketjussa puhe Silver Mististä, ja piti tulla kertomaan ko. suihkeen (toistaiseksi) ainoa havaitsemani huono puoli: violetit täplät. Ei siinä mitään, että niitä on suihkuttelun jälkeen välillä mm. otsalla, mutta huomasin eilen että niitä täpliä on myös kylpyhuoneen seinissä. Ja koska joku järjen jättiläinen on joskus tapiseerannut meidän kylpyhuoneen, ne täplät ovat... aika tiukassa. Onneksi tapetti on himmeän laikullinen jo itsessään, joten nopeasti vilkaistuna violettia ei edes huomaa. Mutta kyllä sitä seinissä silti on! Niin, ja ovessa. Ja valokatkaisijassa. Ja suihkuverhossa. Ja valkoisissa pyyhkeissä. Ja pyykkikoneessa...

Lattian sentään ymmärrän suojata pyyhkeellä ennen suihkimista, ensimmäisen käyttökerran jälkeen paljas muovimatto oli muuttunut sen sortin luistinradaksi että meinasi käydä ohkasesti

Olin suihkussa ja siellä kyykistellessäni onnistuin hieraisemaan päällä terä esillä ollutta höylää niin, että se takertui hiuksiin ja sitten tipahti lattialle. Hiukset ovat vielä märät, joten vahinkoarvio tekemättä.

Mun tukka yritti tappaa mut eilen! Avo kertoi mulle jotain hauskaa juttua, ja flunssaisena raakuin täyttä naurua, sain yskäkohtauksen ja vedin kumarassa rajusti ilmaa keuhkoihin... ja samalla tukon hiuksia kurkkuun asti. Ei siinä mennyt kuin hetki, mutta siinä ajassa ehdin kröhistä ikävästi ja miltei oksentaa ennenkuin sain sipaistua tunkeilevan suortuvan kidastani. Yh-hyi.

^Mulle käy tuota vähän väliä!  Ehkä maailman ällöin tunne, hyh!

Mulle kävi joskus lapsena sukeltaessa niin, että kun nostin pääni pintaan olivat hiukset naamani edessä kuin paksu huntu. En saanut henkeä hiuksien läpi. Hetken ajan luulin tukehtuvani enkä tajunnut miksen saa ilmaa keuhkoihin, kunnes lopulta sain "puhkaistua reiän" naamassani kiinni oleviin hiuksiin. Ihan kamala tunne.

Ihan hirveitä tarinoita! 
Mulla ei ole käynyt mitään noin traagista.

Kersana ärsyynnyin päälaella sojottaviin "vauvahiuksiin" ja tartuin fiskarsseihin. Ei hyvä. Äiti oli kultainen ja letitti tukan kriittisimpien kuukausien ajan joka aamu pikkuhiljaa kasvavan siili-pläntin päälle niin että se saatiin piiloon.

Edellinen ei ilmeisesti opettanu pysymään erossa saksista, sillä 19-kesäisenä keksin kännissä siistiä otsatukkaa "ihan vähän vaan" => meni vinoon => korjaus => vino toiseen suuntaan 
Seuraavan aamun korjausyritysten tuloksena ysärityylinen miniotsis.

Kampaajakokemuksista kaamein oli ensimmäinen ja viimeinen permikseni. Päätin mennä rahaa säästääkseni kampaamo-opistolle. Itseni ja venäläistaustaisen wannabe-kampaajaneitosen välillä vallitsi pienehkö kielimuuri. Keskustelu haettavan kiharan laadusta oli jokseenkin "computer says no"-tasoa 

Varsinainen permiksen teko oli ihan hirveää säätöä, sitä kirvelevää litkua valui naamalle ja paidan sisään, kampaajaopiskelija pyysi ajan huvetessa kaverin avuksi, molemmat kiskoivat hiuksia sen verran voimalla että meikäläiseltä pääsi itku.

Enkä tiedä paljonko siinä rahaa säästyi koska hintaa tuli kuitenkin päälle satanen. Ja rullat oli ilmeisesti laitettu liian kireälle, sillä seuraavien viikkojen aikana hiuksista tippui tukkoina liioittelematta puolet  Noh, tulipa syy kokeilla poikatukkaa.

Elämäni ensimmäinen permis (kotitekoinen) hieman kärähti, latvat meni ihan purukumiksi. Ja nuorena ja typeränä "heitin bensaa liekkeihin", kun en malttanut odotella kikkuroiden jälkeen kahta viikkoa vaan iskin kestovärin siihen päälle jo muutaman päivän jälkeen. värjäyksen jälkeen totesin harjan jäätyä sen verran monesti tukkaan kiinni, että on parempi suoria kampaajalle. Kampaajalla jäivät ohennussakset kiinni kuontalooni, minkä seurauksena hiuksia pätkäistiin varmaan joku 15cm (näkyy puoli pitkässä tukassa AIKA hyvänä erona).

Muutama vuosi sitten poikaystäväni nukahti purkka suussa, joka tietysti löytyi minun tukastani aamulla. Oli melkoinen näprääminen irti ja taisi siinä joutua saksiakin hieman näyttämään.

Upouudet sinettipidennykset onnistuin imaisemaan hiustenkuivaajaan, minkä seurauksena ne eivät olleet enää ihan niin upeat.

Pikkutyttöinä kaverini tahtoi leikkiä kampaajaa ja "tasata" hieman pitkiä etuhiuksiani. Lopputuloksen arvaa jokainen, geometrisia kuvioita otsan yläosassa.

Ja sitten, ei varsinaisesti hiustapaturma, mutta kumminkin. Ostin vuosia sitten jonkun minikokoisen volumizing ironin (?), jolla sai tyven kivasti koholle. Rauta oli lämpeämässä lattialla ja unohdin sen siihen. Parin tunnin päästä seurasin palaneen käryn hajua ja astuin tulikuuman raudan päälle paljain jaloin.

Mun juttu ei oo tapaturma, mutta onneton tapaus kuitenkin..

Taisin olla viidennellä luokalla ja silloin olin aika helposti yllytettävissä kun halusin olla niinkuin pojat kun tytöt oli mielestäni niin lällyjä. No siihen aikaan meilläpäin oli nää yllytysleikit aika kova juttu, tyyliin "jäätelöstä vetoo ettet uskalla" ja sit jos sano ettei halua niin haukuttiin nössöksi ja pelleksi jne. Oli sitten sellainen poika jolla oli luonnostaan valkoinen tukka ja jäänsiniset silmät ja josta tykkäsin niin kovasti että halusin näyttää siistiltä hänen silmissään. Joten ei ollut perääntymistä kun poika ilmotti että et muuten pysty itseltäs tukollista hiuksia päästä. No minähän otin hyyvin ohuen osion jonka sitten nykäisin irti. Poika ilmoitti että ei riitä, pitää olla enemmän hiuksia. Minä sitten sitten otin takaraivolta osion joka oli pojan mielestä tarpeeksi ja repäsin irti. Arvatkaa itkettikö kun näki kuinka iso tukko se oli   Ja sitten varsinkin kun pääsi kotiin peilaamaan takaraivoa! Siellä oli sellanen 1,5 x 1,5cm kalju kohta.

Ei muuten naurata vieläkään, kun tuolla vasemmalla takaviistossa on joku reilu 5mm x 5mm kohta johon ei kasva tukka

wilma kirjoitti: Mulla on myös lukemattomia kertoja jäänyt tukka auton oven väliin. Jäi joskus jopa ulko-oven väliin kun juostiin avon kaa kilpaa autolle.. Onneksi nykyään on lyhyempi tukka niin ei noita autonovitapaturmia ole sattunut.

Ei ole totta, mikä ihme siinä on, että kun tukalla on enemmän pituutta niin se jää joka paikkaan jumiin ja väliin?  :D Samat tapaturmat toistuu uudelleen ja uudelleen...
Harkitsen taas vakavasti polkkatukan/olkapääpituisen tukan leikkaamista, koska viimeksi tänään tukka jäi auton oven väliin. Inhottavasti nappaa aina päänahasta, ottaa kipeää.
Tukka tuntuu jäävän myös poikkeuksetta lähes päivittäin takin vetskarin väliin. Ärsyttää, kun latvat menevät piloille näiden tapaturmien seurauksesta.

Lapsena tuli kieriteltyä pyöröharjan ympäri tukka, josta se ei sitten niin helpolla lähtenytkään. Piti leikata että kerkesin ajoissa kouluun Luulisi että aika yleinen onnettomuus?

Nykyään jättäisin kyllä vastaavassa tilanteessa koulun väliin ja jäisin kotiin selvittelemään tukkaani!

^^ Joo, lähes sama kävi täällä joskus lapsena. Ihailin aina äitini kiharoita ja laitoin sitten pääni täyteen tarrapapiljotteja, jotka ei sitten pitkästä takkuisesta tukasta niin vaan irronneet. Kuuliaisesti ihana äitini nypläsi tuntikausia paplareita irti tukasta, ettei tarvitsisi tarttua saksiin. Taisi olla viikonloppu, ettei kouluun tarvinnut lähteä. Sama homma kävi hiukan myöhemmin ilmakihartimen kanssa. Julmia muistoja

Palautuvatko purkkamaiseksi muuttuneet hiukset ikinä paremmiksi? Mulla on osittain siellä täällä purkkakohtia hiuksissa. Rekut on käytössä, mutta empä tiedä auttaako ne mitään..

Edit. Vaalennukset ja erityisesti raidat on mun hiuksille tuhoavia..

^ Mä sain omani "meikattua" piiloon kaikenlaisilla siloittavilla tuotteilla, mutta jokaisen pesun jälkeen koko komeus (/karmeus) oli taas takaisin. Henna-hiusväri on aika rakenepaikkaavaa, joten sillä sain blondatut kohdat parempikuntoisiksi, mutta itse vaalennusta en voinut jatkaa purkkautumisen vuoksi. Vähitellen leikkaamalla ne on saatu pois, ei ihmeaineilla :/:/

^Jep, noin vähän arvelinkin . No, ei sille mitään voi. Onneksi kasvaa uutta hiusta koko ajan. Joo, silikoniset tuotteet oli pakko ottaa takaisin hiustenhoitoon, koska ne meikkaa piiloon noita hamppukohtia.

Viimeisin tapaturma ei liity suoranaisesti hiustuotteisiin, mutta tuhoa sain aikaan föönillä ja kammallakin. Lapsena olen toki pyöritellyt äidin tarrapapiljotit jumiin pitkään tukkaan, mutta kantapään kautta hankittu viisaus ei tunnu pysyvän päässäni ilman ajoittaista muistutusta.

Taannoin siis föönasin hiuksia samalla pitkäpiikkisellä ja -vartisella kammalla kohotellen ja taivutellen. Pari pyöräytystä kamman ympäri toi kivasti taipuisuutta suoraan tukkaani ja sileä hius luisti kiltisti kammassa. Sitten tulin ajatuksissani (= mielenhäiriössä) pyöritelleeksi suurehkon suortuvan kamman ympärille. Juureen asti. Kampa ikään kuin lukittui yhteen asentoon hiusten ja pääni väliin vangiten mukaansa hiuksia n. 7x3 cm alueelta.

Olin yksin kotona ja päästäni sojotti kampa. Kukaan ei uskoisi sitä uudeksi hiuskoruksi. Nykiminen kiristi hiukset tiukemmin kamman ympärille ja kääntely-yritykset solmivat karvat tiiviimmin piikkien lomaan... Kamman särkeminen kävi mielessä, mutta käsivoimat eivät riittäneet kuin taivuttamaan vartta. Mieleen nousivat kauhukuvat siilimittaisesta alueesta päälaella otsatukan vieressä.

Kannatellen kampaa lähellä päänahkaa sain höllennettyä punostani hieman ja varovaisesti, muutama hius kerrallaan, huojennettua kehittämääni panttivankitilannetta. Selvitysprosessi kesti reilun tunnin ja varovaisuudesta huolimatta hiuksia katkeili melkoinen määrä. Luojan kiitos, ei ollut kiire lähteä minnekään.

Loppu hyvin, säästyin siililtä. Jospa sitä taas muutaman vuoden malttaisi olla pyörittelemättä piikikkäitä esineitä päähänsä.