juurikasvu.org

Yläasteella tuppasin pitämään tikkusuoria, tasapaksuja hiuksiani, no, keskijakauksella.

= Junttilook. Vieläkin hävettää!

^En mä tiedä oliko se nyt niin juntti. Pitäähän Gwyneth Paltrowkin keskijakausta usein.

^^Minusta suorat hiukset keskijakauksella on ihan klassinen perustyyli eikä mitenkään juntti.

Jäin peruskoulun ysin jälkeisenä kesänä yksin viikoksi kotiin ja tuumasin, että oispa hyvä aika kokeilla hiusten vaalentamista. Mulla siis on tummanruskeat ja äärimmäisen paksut hiukset, tuolloin tais pituutta olla harteille asti. Persaukisena piti tonkia äidin varastot läpi ja löysin jotain asiaan sopivaa, mutta ainetta levittäessä karmea totuus paljastui, eihän se hiton tökötti riittänyt koko tukkaan ja tuloksena oli päältä epänormaalin  keltaiset hiukset ja alta ja latvoista tummanruskeat. Rahaa ei edelleenkään tippunut vahingon korjaamiseen, joten taisin hyvän aikaa kärsiä tuosta lookista, meillä kun ei ollut puhettakaan, että millään kampaajalla ois ikinä päässyt käymään. Jostain syystä tuolta ajalta ei ole kuviakaan... 

Uskokaa pois, minun päässäni se oli kyllä todella juntti

Näitähän löytyy. Yläasteella rasvaletissä hengaaminen muistuu mieleen kyllä usein. Silloin ei pahemmin mietitty näitä juttuja. Rastojen jälkeen olisi ollut mitä mainioin aika kokeilla kaikkia poikatukkatyylejä, minä annoin haituvieni vain möllöttää epämääräisen värisinä ja kasvaa miten sattuu! Tämä kaduttaa kaikista eniten, juuri silloin olisi voinut nauttia siitä lyhyttukkaisuudesta kaikin voimin! Noh, värjäsin niinä aikoina myös hiukseni mustiksi. Ei kiitos enää ikinä? Oli vähän angstit päällä.
Ylipäätänsä kaikki kotivärjäyssessiot, mulla ei sitä silmää ole tarpeeksi siihen hommaan joten mieluusti annan ammattilaisen tehdä.
Myös puolitoistavuotta sitten löytyy yksi moka, annoin kampaajani leikkauttaa minulle sellaisen takaa lyhyen, edestä pitkän (vähän vicky beckham tyylisen mutta toisaalta ei mitään sinnepäin) tukan ja vaalennutin aika paljon. Itsehän olin sellaista toki toivonut mutta eipä ollut järin käytännöllinen malli. No, onneksi hiukset kasvavat ja nyt ollaan jo takaisin pitkissä (minun mittakaavallani).

Se että annoin äitini lapsena leikata hiuksiani.. Ne OLI melkein puoleen selkään ja tarkoitus oli vain ottaa n.10 cm pois.. Nooh, lopputulos oli sellainen poikatukka, syystä että koko ajan meni leikkaus vinoon ja sitä "piti vähän tasoitella" !!!!!
kyllä itketti..  :(

Taitaa olla pahin moka valkoisten hiusteni värjääminen tummaksi! Mutta toisaalta jos en olisi värjännyt, en olisi myöskään saanut kuulla seuraavalla kampaajalla vaalennusta pyytäessäni totuutta hiusten karmivasta kunnosta enkä hoito-ohjeita hakiessani päätynyt tänne Kiitos juurikasvun, hiukset ovat nyt paaaaaaljon paremmassa kunnossa
Tai no, vielä ainakin. Katsellaan blondauksen jälkeen uudemman kerran...

Mmm... Jonkin vanhan Sabrina lehden mukana tulleen violetin (hius?) maskaran vetelin päähäni ja ponnari korkealle ylös, mua ei ainakaan tuijotettu, saan kuulla tästä vieläkin kaveriltani  .

Hei, hei! Mäkin muistan noi hiusmascarat! Mullakin oli niitä monen värisinä ja ne oli kivan hajuisia 8D eli joo, niitä tuli myös ala-asteella tungettua hiuksiin.

Mulla oli kuparinvärinen hiusmaskara  . Se ei muistaakseni ollut edes kovin pahan näköinen hiuksissa.

Mulla puolestaan oli kirkkaankeltaista hiusmaskaraa, siskolla sinistä 

Oi että, hiusmaskara! (luin ekana hiusmakkara) Mulla oli sellasta kultasta. Ja se oli ala-asteella musta tosi cool! Sitä tuli laitettua hiuksiin raidoiksi, joskus maskaroin punaisiin hiuksiini vain etummaisiin osiin kultaiset suikaleet.. Esikuvana oli tietysti Spaissareiden Geri

Hiusmaskara on tuttu mullekin teinivuosilta. Värinä oli kupari ja sillä vetelin raitoja. Innostus kesti pari kuukautta mutta sen jälkeen ei ole tuota ainetta mun päässä näkynyt

Tuo ei kuitenkaan ole pahin hiusmokani, vaan se, että ajoin (myöskin teininä) niskasta kaistaleen alimpia hiuskia pois niin että vain hiusten ollessa ponnarilla se kalju alue näkyi. Mitään järkeähän tuossa ei ollut, mutta kun sitä näkyi tuolloin teinivuosina muillakin tytöillä, niin kokeilin minäkin. Kerta riitti ja heti tuon jälkeen vaan odotin kärsimättömänä sitä että hiukset kasvaa ennalleen.

Mulla oli kirkasta omenanvihreää hiusmaskaraa, pistäkääpä paremmaksi . Ja oma hius siis luonnollinen platinablondi vielä siihen aikaan.

Mun pahin hiusmokani sen kuin toistuu aina vaan uudestaan, koska en ilmeisesti ikinä opi ettei mun hiuslaadulla ja naamalla voi pitää otsatukkaa. Silti ne lupaavasti kasvaneet hiukset pitää aina tasaisin väliajoin pätkäistä jo seuraavana päivänä kaduttavaksi otsatukaksi.