Pahin hiusmokasi

[hairflowerrr]

Ehdottomasti mustaksi värjääminen. Olihan se n. puolen vuoden ajan kiva, mutta ei enää. Sopi se minulle mielestäni ihan hyvin, mutta olen kuitenkin luonnostani blondi joten kai se paremmin sopii. Ja se juurikasvu oli aika tosi ruma. Eli musta on ollut pahin moka, kun siitä on vaikea saada vaaleaksi.

[suhina]

Mitään pahaa hiusmokaa ihan viime vuosilta ei tule mieleen, mutta joskus muinoin ala-asteella muistan kun halusin olla kaunis ja etuhiukset sitten laitettiin kauniista kiharalle aamulla. Pipo vaan pilasi vaikutelman koulumatkalla ja se päivä meni 90 asteen kulma etuhiuksissa 

[NarnianQueen]

Pahimpia tapauksia oli yläasteella tapahtuneet värjäys-permis-operaatiot... Halusin kerran omiin ruskeisiin hiuksiin muutaman mustan raidan, mutta koko päästä tuli sinisenmusta!! Siinähän sitä sitten oltiin...

Samaisiin hiuksiin sitten otin muistaakseni vaalennusta ja permiksen - pää paloi aivan korpuksi, kuontalo oli sellainen lampaanvilla-spaniel-look... Se oli pakko leikata aivan lyhyeksi pahimpien takkujen pois saamiseksi, ja aloittaa kasvatus alusta...
Viimeisen kerran päädyin permikseen sitten vuonna '92, eikä permisaine ole enää sen jälkeen kutrejani koskettanut ...

[Prisku]

Yläasteella sain ihme villityksen:pakko saada permis.Hiukset oli pitkät,ja ajattelin että sellainen loiva  lainekihara näyttäisi varmaan tosi hyvältä.Kampaaja ei aivan käsittänyt mtiä tarkoitin,vaan alimmat hiukset oli melko säkkärää ja päällä vähän isompia kiharoita.Ja kyllähän se kuivu paljon,vaikka miten yritin hoitaa ja olin melko epätoivoinen kuontaloni kanssa..Lisäksi kiharat ei suoristuneet y h t ä ä n ,vaan pari vuotta kasvattelin niitä pois ja leikkasin aina kerralla yli 5cm pois.Olihan se kova pala,kun halusin pitkät hiukset säilyttää

[Luriana]

Minullakin pahin hiusmoka menee tuonne permiksen puolelle. Joskus yläasteikäisenä otin permiksen pelkästään otsahiuksiin. Puolta vuotta aiemmin olin ottanut permiksen koko päähän, mutta jostakin syystä se oli suoristunut melko nopeasti etenkin otsahiuksista, joten ajattelin tämän korjaavan tilanteen. Tulos oli kuitenkin jokseenkin epäonnistunut, kammottava pilvi siinä otsan päällä. Kun lähtötilanteessa otsahiukset olivat melkoisen lyhyet, nousivat ne sitten permiksen kera taivaisiin ja näyttivät minun naamassani aivan kamalalta.

Kaikenlisäksi tätä hiusmokaa joudun katsomaan rippikuvistani, sillä permanentti ei "tasoittunutkaan" muutamassa viikossa. Muistan vieläkin, kuinka minua nolotti, kun valokuvaaja yritti epätoivoisesti kammata niitä haivenia otsalle, eikä onnistunut 

[Ilyasviel]

Pahin mokani koskaan oli kestovärillä värjäys. Yksikin kerta riitti siihen, että hiusten kunto heikkeni huomattavasti eikä ole vieläkään palautunut. Samoin annoin kerran leikata hiukseni kerroksittain, ja koska hiukseni taipuvat todella paljon latvoista enkä halua käyttää muotoilutuotteita pitääkseni niitä suorina, tulos oli lähinnä nirsityn ja katkeilun välimuoto, hyi h*lv se näytti rumalta 

[Bamboo]

Värjäilin pari vuotta sitten tumman ruskealla värillä hiuksiani, ja kun olin tarpeeksi monta kertaa värjännyt hiukset tummiksi ne menivät mustiksi. En tajunnut, että olisi riittänyt vain juurien värjääminen. Pidin mustia hiuksia puoli vuotta, ja sitten tein kaksi värinpoistoa. Hiusten kuntohan siinä kärsi. Nykyään värjäilen kevytväreillä, ja varon ettei  hiukset tummu liikaa.

[Ninamia]

Tässä ketjussahan on enemmänkin meitä otsapermanentin kokeilleita. Myönnetään itsekin, mulla oli sellainen joskus 12 vuotiaana, muuten pitkät suorat hiukset. Ja musta se oli kaikenlisäksi makee..

Tää oli ilmeisesti joku muotivillitys, löytyisköhän jostain kuvia...

[Jadele]

Nyt juuri tällä hetkellä pelkään ettei tule pahaa hiusmokaa kun päässä on vaikuttamassa tummanruskea väri joka on muuttunut nyt vaikutusajan huvetessa ihan mustaksi. Ei se mitään mutta mulla on vaaleita paksuja raitoja ja nyt taas pelkäänkin että poshuuhdellessa raidat imaisevat väriä itseensä ja niistä tulee harmaat

Mulla on luottoväri joka ei näin tee mutta halusin kokeilla jotain muuta merkkiä  ja nyt pelottaa.
En uskalla pestä tätä pois

[Cherry]

Joskus aikanaan laitettiin kotona mulla vaaleita paksuja raitoja. No eipä siinä mitään, varmasti ovat hyvännäköiset jos kantajalleen sopivat, mutta mulle vaalea väri ei sovi yhtään(ainakaan niin suurina määrinä). Joskus myöhemmin laitoin sitten punaisen värin päähän, ja tottakai niistä raitakohdista tuli ihan kirkuvan punaiset, mikä sekään ei sovi mulle ollenkaan, oli hieman liian räväkän näköinen. Jonkun toisen päässä tuokin olisi varmasti näyttänyt ihan hyvältä. Joskus olen myös itse leikannut otsahiukset, mutta eipä siitä sitten sen enempää En ole leikannut toista kertaa.

[Lyx]

Tässä ketjussahan on enemmänkin meitä otsapermanentin kokeilleita. Myönnetään itsekin, mulla oli sellainen joskus 12 vuotiaana, muuten pitkät suorat hiukset. Ja musta se oli kaikenlisäksi makee..

Tää oli ilmeisesti joku muotivillitys, löytyisköhän jostain kuvia...

Kyllä löytyy! 

[funky_chicken]

^Voi järkytys!! Ihan noin pahaa mulla ei ollut tokaluokkalaisena.

[Euphoria]

Kauhea! Onneksi minulla ei ole ollut mitään tuollaista, mutten kyllä ymmärtänytkään hiusten laitosta mitään kuin vasta peruskoulusta päästyäni. Lyhyttä tukkaahan ei tarvitse muotoilla mitenkään  . Sitä mieltä olin siihen aikaan. Sen aikaisella parhaalla kaverillani oli sen ajan trenditukka. Eli pitkät hiukset, joissa sivut olivat leikattu aika lyheksi siiliksi ja sitten otsatukasta oli tehty sellainen heitto. Kauhea! Sen piti tietysti olla vaalennettu.

[Surrur]

Yllättävän monen pahin hiusmoka tuntuu liittyvän permikseen. Voi kun olisin tajunnut tulla lueskelemaan tätä keskustelua ennen kun ite otin permiksen, koska tietysti siitä tuli sitten munkin pahin hiusmoka 
Menin kampaajalle monen kuvan kanssa ja selvensin että haluan isoa, hieman pörröä kiharaa. Tulos oli tiukka tätikihara! Seuraavana päivänä mummolassa käydessä, mummon näkeminen oli kuin olisi katsonut peiliin  En tosiaan ihan riemusta hyppinyt. Valitin sitten kampaajalle ja lupasivatkin sen korjata, ja vasta siinä vaiheessa sanoivat, etä ei semmoista kiharaa saa permanentilla tehtyä kuin mitä olisin halunnut. Korjauksen tuloksena oli ihan yhtä ruma tukka, joka vielä suoristui parissa viikossa epämääräiseksi laine-kikkara-söheröksi. Tukka myös kuivui karrelle eikä ole monessa kuukaudessakaan parantunut 

[J. Doe]

Jaa’a. Sen täytyy olla niiltä ajoilta, kun kävin aina värjäyttämässä hiukseni mustiksi ammattikoulussa. En enää muista, paljonko käynti siellä opetuskampaamossa maksoi, mutta edullistahan se oli eikä tarvinnut itse tuskailla värinlaiton kanssa. Hiukseni olivat puoleen selkään. Eräällä käynnillä sain sitten loistoidean pyytää värjäyksen päälle vielä latvojen lyhennyksen ja kerrostuksen. Tämä oli paha moka.

Oli perjantai-iltapäivä ja nuorella kampaajaopiskelijalla lie ollut kova kiire perjantai-illan rientoihinsa ja kenties poikaystävänsä luo.  Kovin pikaisesti hän työstään suoriutui. Mustaa tukkaa oli lattia täynnä. Työn jälkeä tulleen opettajan katse oli näkemisen arvoinen. Tukkani oli aivan hirvittävästi kynitty, takaosa oli täynnä suuria lovia. Olin niin pöyristynyt, että taisin vain kiitellä ja lähteä pois. Kotona sitten tietty tuli iso itku ja lauantaiaamuna piti mennä silloiseen luottokampaamooni (jossa normaalisti kävin leikkuuttamassa latvojani) korjauttamaan se, mitä oli korjattavissa. Kovasti tuli lyhyt malli, muuta ei voinut tehdä…

Kalliit oppirahat tuosta maksoin. Minulla oli aina tuota insidenttiä ennen ollut pitkät hiukset ja on ollut tuon jälkeen – kunhan sain kasvatettua ne pituudet takaisin. Siihen meni muuten vuosia. Enkä koskaan enää käynyt ammattikoulun opetuskampaamossa.