Lukiossa järjestettiin sellainen gaalajuhla ja viimeisenä vuonna kun oltiin abit sitten kutsuvieraita niin päätin mennä laitattamaan oikein juhlakampauksen. Hiukset oli tuohon olkapäille asti ja ajattelin, että kyllä siitä saa jonkin kivan kiharapilven tai sitten siistin pienen nutturan. Ilmaisin toiveeni tutulle kampaajalle jolla oon käynyt aina (vaihtelevalla menestyksellä) ja nainen ryhtyi töihin. Alku meni hyvin, rullat päähän jne. Mutta yllättävän nopeasti kampaus oli valmis. Hieman oli kohotetty tyveä ja sitten käänneetty lavat ulospäin. Eli oli sellainen sienimallinen kampaus ja latvat sojotti ulos. Suututi ja itketti ja kaikkea. En kuitenkaan sanonut mitään ujo kun olin. No sopihan se pukuun sellainen yksinkertainen ja siisti mutta oli vähän turhankin yksinkertainen. Kyllä kaverin kanssa suunniteltiin mitä sille saa ilman pesua, mutta ei ollut aikaa ja tuolla sitten mentiin. Hieman nolottin kun sali täynnä upeita nutturoita jne. ja mun tukka näytti siltä että olin sen itse laittanut. Pistin kampaajan boikottiin hetkeksi ja menin seuraavan kerran protestiksi muualle.
Mutta ei hätää, kampaajakatastrofista huolimatta tapasin noissa juhlissa nykyisen avomieheni.
En ihan ymmärtänyt ideaa mutta sen verran nuori vielä olin että pysyttelin hiljaa ja katselin kiltisti vierestä kun hiuksia kynittiin väärästä päästä..
mutta eiköhän se raitojen tekeminen onnistu siltäkin. 
Yleensä kampaaja sitten väriä laittaessaan varmistaa etten halua leikkausta. Erikseen ne on ainakin mun vakkaripaikassa hinnoiteltu, eikä tule suhteessa yhtään halvemmaksi ottaa väriä+leikkausta, kuin pelkän värin. Jos leikkauttaisin joka värjäyskerralla niin eihän nämä pitenisi yhtään. 
Tosi hyvä kuitenkin, että pidit puolesi, tennari! Hyvä hyvä! 
