juurikasvu.org

Tässä vähän aikaa sitten poikkikseni yritti olla kiinnostunut hiusjutuistani. Kun selitin jotain mitä haluaisin tukalleni tehdä, hän jopa pyysi tarkentamaan. Tietysti siitä innostuneena aloin sitten pajattaa leikkauksesta ja värjäilyistä maat ja taivaat, mutta taisi mennä yli hilseen kun muru sitten erittäin kärsivän näköisenä sanoi että ei ymmärrä yhtään mitään, mutta pehmensi sitten sanoen että tukkani on juuri tälläisenä hänen mielestään kaunis.  Ja hyvin säyseästi lisäsi että tukkani on tietysti omani ja voin tehdä sille mitä haluan, ei se minusta kuulema yhtään rumempaa voisi tehdä vaikka vetäisin kaljuksi, mutta hän pitää siitä sellaisenaan.
No, pisteet hänelle hyvästä yrityksestä. 

Miun mies oli keväällä reissussa Thaimaassa. Sain muiden tuliaisten lisäksi pikkuisen pullon ekstra-neitsytoliiviöljyä  Sanoi vaan että "no ku mie aattelin et voisit tykätä, ku teet aina niitä ihme hiussekotuksia öljyistä..."  Selkeästi hyvin koulutettu 

Hennasin pari viikkoa sitten ja väristä tuli mieletön leiskuvanpunainen. (Miesystäväni ei huomannut kyllä mitään.) Hiukset haiskahtivat hennauksen jälkeen aika karmealle pari päivää, joten jouduin selittämään miksi haisen oudolle. Innostuin samalla paasaamaan hennailun hyvistä vaikutuksista ja ekologisuudestakin ja mies oli hiukan järkyttynyt siitä, että mössöt päässä täytyy olla 2-3h . Kieltämättä aika kummaltahan se kuulostaa asiaan vihkiytymättömän korvaan, miksi jotain sörsseliä täytyy muhittaa yön yli ja istua se päässä 3h jos markettivärillä hommaan menee maks. tunti.

Aina eräässä tietyssä pienessä ostarissa käydessämme kun kävelemme kampaamotuoteliikkeen ohi missä on heti käytävällä jo Tigit ja muut houkuttelevasti tyrkyllä, poikis nappaa mua käsivarresta ja lähtee kuljettamaan päättäväisesti ulos päin kun katseeni harhautuu sinne suuntaan ja askeleeni hidastuvat. 

Tämänhetkisen vieressä nukkuvan köllötyksen mielestä tämänsorttinen hiusmeuhkaaminen on lähinnä hillittömän herttaista. Ei niinkään tuotefiilistelyjen pohjalta, mutta kun laitan aina hiustenpesun jälkeen hiukset yöksi pinnikiharoille ja laitan seksintappajasilkkimyssyn päähän. Näytän kuulema ihan mummolta.

Poikaystava pitaa hiushulluuttani hieman huvittavana, etenkin kun nakee minut muhittelemassa myssy paassa. Mutta olempa saanut tarttettua siihenkin vahan kiinnostusta hiuksiin, silla nykyaan se huomaa, jos jollakin on kivan/pahan nakoiset hiukset, ja kommentoi aina minulle.
Ja saimpas sen heitamaan Pantenen shampoon roskiin! Jes, lapimurto. Nykyaan se kayttaa luonnonmukaisempia shampoita ja silloin talloin hoitoainettakin.

Taytyy todella arvostaa tata loytoa, silla han kuuntelee mukisematta paivittaiset kertomukset siita, miten hiukseni sina paivana kayttaytyvat  Han myos muistaa aina mainita, jos hiukseni tuntuvat tavallista pehmeammilta tai nayttavat hyvilta.
Olen kasvattanut omaa varia nyt 4 kuukautta, ja kuulema se on paras ja kaunein vari. No joo, ehka han hieman liioittelee... Mutta kiva etta kannustaa tassa projektissa.

Poikis tuli kysymään pari päivää sitten epäuskoisen näköisenä että onko totta että hiuksiin voi kertyä metallia. En tiedä mistä oli kyse kun koneella istui, mutta kun sanoin että kyllä ja selitin vielä vähän, niin näytti sitten uskovan ja häipyi taas koneelle. Kuinka imartelevaa että hän tarkistaa hiuksiin liittyvien asioiden todenperäisyyden minulta.  :D

Alkoi muuten oikeasti mietityttämään minkä takia se sellaista kyseli, itsellään kun ei ole yhden yhtä hiusta päässä.  Täytyypä kysyä kunhan tuolta herää pitkän yövuoron jälkeen.

Mua alkaa hieman huolestuttamaan tämä meidän suhde miten hassulta se varmaan ulkopuolisen silmään näyttäisi välillä: Yksi ilta ennen nukkumaanmenoa minä luin Tekniikan Mailmaa ja mies selasi pientä tuoksukauppaa  Tuo on nyt innostunut hoitamaan hiuksiaan ihan kunnolla ja on alkanut kokeilemaan öljyjä ja muuta tuohon tukkaansa. Minusta taas on kiva, kun oma tukka on nykyään niin ylikuntoinen ettei sen hoidossa sinällään tarvitse enää kauheasti hifistelllä niin miehen tukkaan voi testailla kaiken maailman tököttejä

Entinen poikaystäväni eilen ilmoitti: "En enää ikinä seurustele juureksen kanssa!" kun kuuli kampaajakäyntini hinnan. Lupasi myös hakkeroida koko foorumin, koska vierailut täällä eivät ilmeisesti voi tehdä mitään hyvää kenenkään mielenterveydelle 

Hiustenleikkaus meni pieleen ja lopputulos on hirveä. Ylimittaisia, epätasaisia hapsuja löytyy joka päivä lisää ja mä olen hermoraunio, oon joutunut tasoittelemaan pahimpia mokia itse. Mies on ollut kovilla, kun olen ihan kyyneliäkin vuodattanut hiuskatastrofin takia ja kiukutellut peilin edessä. Hän on tarjonnut mulle rahaa, että menisin toiseen kampaamoon korjauttamaan leikkauksen mieleiseksi, mutta nyt kun mä olen pätkinyt tätä itse niin olisi liian noloa mennä selittämään, että leikkaus epäonnistui ja yritin parannella sitä itse ja ja ja.... Yritän nyt vaan kestää ja kasvattaa pari kk ja sitten uudestaan leikkaukseen.

Eilen illalla löytyi taas yksi köpö, kun sohvalla haroin hiuksia. Huusin "aaargh!" ja painelin vessaan. Mies tuli perässä ja näytin sormien välissä olevaa hiustuppoa, että seasta sojottaa 3cm muita hiuksia pitempi suortuva, joka ilmeisesti on jäänyt kampaajalta kokonaan leikkaamatta... Mies myönsi näin olevan ja paineli tiehensä, mä jäin napsuttelemaan saksien kanssa. Jonkin ajan kuluttua kylppärin ovelta kuului "ootko kunnossa? Oot ollut siellä jo ainakin 15min?"  ;D Vastaus oli tietysti "en oo kunnossa, tää tukka on hirveä, byääh!"

On varmasti rankkaa olla juureksen kanssa. Etenkin hiuskatastrofin aikaan... En ehkä yritä värinpoistoa ja paluuta omaan väriin just nyt.

Mies ei ole lähiaikoina kamalasti tykännyt viimeisimmistä hiushömpötyksistäni, koska niihin kulunut summa lasketaan sadoissa euroissa. Vähän reilun kuukauden aikana olen siis 1) ostanut pidennyshiukset (laitto oli onneksi ilmainen) 2) värjännyt hiukset kampaajalla pidennyshiusten värisiksi 3) poistattanut teipit kampaajalla, mihin meni kaksi tuntia koska olin ostanut jotain superglue-teippiä. Noh, ainakin vastaisuudessa tiedän, että oma tukka on paras tukka!

Poikkis on suhtautunut tähän hiushulluuteen hiemn huvittuneena, mutta antaa mun kuitenkin harrastaa ja tohottaa kaikista hiusjutuista. Joskus se jopa koittaa jotain juttuja kysellä ja kärsivällisesti auttaa mm. hiusväripohdinnoissa ja muissa. Alatikasvavaa purkkimäärää se ei kuitenkaan ymmärrä, eikä sitä että hoitoaineita pitää muhittaa pipon alla kun näytän kuulema ihan syöpälapselta. Etäsuhteessa kun elellään, pystyn pahimmat pakkomielteeni pitämään vielä piilossa Poikkista kuitenkin aina jaksaa naurattaa mun tuskailut siitä, minkä shamppoon ja hoitiksen otan mukaan sillon kun on mun vuoro reissata. Ei ilmeisesti mene miehen tajuntaan se, että jos yleensä hoitaa hiuksia monella tuotteella ja laittaa montaa jätettävää ja parhaassa tapauksessa vielä öljyjä jne. niin kahden purnukan mukaan ottaminen on ihan kamalaa. Ainut "valittamisen" aihe tässä hiushulluudessa on se, että olen nyt latvoja säästelläkseni vähentänyt suoristusraudan käyttöä minimiin ja poikkis nyt tykkäisi enemmän suorista hiuksista. Periksi en kuitenkaan anna Olen myös kuulema elävä esimerkki siitä, kun harrastus muuttuu pakkomielteeksi...en ymmärrä mistä moinen väite

Yleensä avo ei hirveästi kommentoi minun värivalintojani. Kaikki ovat kuulemma hyviä. Eilen ihastelin sitten liukuvärjättyjä hiuksia ja näytin avolle kuvaa millaiset haluaisin, jos värjäisin. "Mitä tahansa muuta, mutta ei tuollaisia. Ihan hirveät. Ihan kun ois 20cm juurikasvu. Et varmana värjää tuollaiseksi." 

^Muakin himottaa liukuvärjäys, mutta mietin samaa että näyttääkö vaan venähtäneeltä juurikasvulta. Mun mielestä liukuvärjäys voi olla tosi nätti, jos värierot ei ole liian radikaalit ja liukuvärjäysosio oikean mittainen eli ei liikaa eikä liian vähän. Sun tukka se on eli saat päättää, ja voihan ne latvat napsaista sitten pois jos ei ookaan kivat.

^En nyt ainakaan vielä lähde mihinkään värjäilemään. Minulle on ihan sama mitä mies ajattelee  Lähinnä suurin ongelma on se, että minun pitäisi mennä värjäämään kampaajalle. Ja tykkään tästä nykyisestä sävystä ainakin toistaiseksi...