Supervixen kirjoitti:
Mitään happea ei mene ihosta sisään ja ulos. Tiedän, tämä on järkyttävää. Niin minustakin.
Minusta taas on järkyttävää, että teille on näin väitetty. En tiedä mistä teidän opettajanne on tämän repäissyt, mutta ihoon kulkeutuu happea ilmakehästä ja ihon kautta poistuu hiilidioksidia. Suurin osa kehon hengityksestä tapahtuu toki keuhkojen kautta ja ihon osuus koko kehon respiraatiosta on häviävän pieni, mutta se ei tarkoita, että sitä ei tapahtuisi. Hiuskapillaarit ulottuvat papillaarisen dermiksen yläosassa sijaitseviin nystyihin asti (juuri tyvikalvon alapuolelle), mutta ei epidermiksen puolelle. Dermiksen hapensaannista ja hiilidioksidin poistumisesta huolehtii siis keuhkot. Myös osa epidermisen kaasunvaihdosta voi hoitua tätä kautta, mutta on havaittu, että se on melko pientä. Happea kulkeutuu ihoon epidermiksen syvyydelle tai osittain jopa syvemmälle suoraan ilmakehästä. Eli karkeasti yleistäen voisi sanoa, että dermiksen hapensaanti ja hiilidioksidin poisto tapahtuu keuhkojen kautta ja epidermikseen happi tulee ilmakehästä ja samaten epidermiksen solujen aineenaihdunnassa syntyvä hiilidioksidi erittyy suoraan ilmakehään. Koska ei kannata aina uskoa mitä muut väittävät (kuten nyt opettaja tai keskustelupalstalle kirjoittelevat ihmiset, niin minä kuin muutkin) niin kannattaa ottaa selvää itse, jos asiat oikeesti kiinnostavat. Tiedon löytymistä voi auttaa hakemalla englanniksi ja hakusanat kannattaa miettiä siten, että eksyy helpommin tieteelliseen tai ammattilaisille suunnattuun tekstiin kuin kuluttajalähtöisille sivuille. Tässä tapauksessa kannattaa hakea vaikkapa transcutaneous oxygen flux tai jotain tuon suuntaista niin luulisi löytyvän jotain.
Supervixen kirjoitti:
....silikonien muodostama kalvo aiheuttaa okkluusion, eli kosteutta läpäisemättömän pinnan, ja niinpä kosteuttavat ainesosat pääsevät vaikuttamaan pinnan alla paremmin kun eivät heti haihdu.
Tässä olisi hyvä ehkä tarkentaa, että ei ole mitenkään yleispätevää, että kaikki silikonit muodostaisivat kalvon. Puhumattakaan siitä, että kalvo olisi kosteutta läpäisemätön. Osa silikoneista ovat haihtuvia, jolloin eivät jätä jälkeensä minkäänlaista kalvoa eivätkä siten vaikuta kosteuden haihtumiseen tai sitoutumiseen (yleisesti INCI-listoissa esiintyviä esimerkkejä tästä ovat cyclomethicone ja cyclopentasiloxane). Jotkin silikonit taas jäävät ihon pinnalle (dimethicone ja monet silikonijohdannaiset), mutta näiden välillä on suuria eroja siihen liittyen millaisen pinnan muodostavat ja läheskään kaikki eivät muodosta suoranaista okluusiota vaan niiden läpäisykyvyssä on vaihtelua.
Tässä kohtaa olisi syytä mainita ehkä myös se, että EU:n INCI-listauksesta kun katsoo niitä funktioita niin tulee muistaa, että niillä saman INCI-nimikeen alle yhteisellä nimellä kutsuttavilla aineilla saattaa olla paljonkin vaihtelua sen suhteen miten vaikuttavat tuotteen ominaisuuksiin ja mihin takoituksiin niitä käytetään. En muista mitä siellä on annettu yleisimpien silikonien kohdalla funktioiksi, mutta mitä yleisesti olen noihin funktioihin törmännyt niin nuo määritykset ovat monien nimikkeiden kohdalla suppeita ja yleispäteviä, mutta eivät todellakaan kerro koko kuvaa. Saman nimkkeellä kulkevaa ainetta voi olla monenlaista, jolloin ominaisuudetkin voivat poiketa toisistan paljonkin. Samaten sillä on vaikutusta onko aine lisätty tuotteeseen sellaisenaan vai onko siitä tehty jonkun tai joidenkin muiden aineiden kanssa jatkojaloste ennen tuotteeseen lisäämistä, jolloin ominaisuus voi olla jotain ihan muuta. Tämä ei näy INCIssä, koska jatkojalosteen kaikki ainesosat voivat olla listattuina erikseen omilla nimillään (toki riippuen jalosteesta, prosessista tai lopputuloksesta riippuen voi vaatia myös uuden erilaisen nimen, usein kuitenkaan ei).
Supervixen kirjoitti:
Tieto on peräisin kosmetiikan kemian opettajalta Raija Karalta, joka on kirjoittanut alan oppikirjojakin. Jos siis menet vaikka amk:hon opiskelemaan estenomiksi, on siellä tämä samainen Raija Kara opettamassa kosmetiikan kemiaa ja oppikirjoina hänen tuotantoaan. Erittäin pätevästä lähteestä on siis kysymys.
Raija Kara opettaa käsittääkseni toisen asteen opiskelijoita ja AMK:n puolella Turussa. Tietoa ei tästä ole enempää kuin, että ei opeta kaikkia Suomen estenomi-opiskelijoita, eikä kaikissa AMK:n estenomi-linjoilla hänen kirjojaan käytetä. Olen kuullut kritiikkiä Karan oppikirjojen tietojen oikeellisuudesta useammalta taholta ja hänen pätevyyttään on siis jossain määrin kyseenalaistettu (ei ammatinopettajana, mutta tällä kosmetiikan kemian osalla). Tätä ei tule nyt käsittää väärin, on erittäin ansiokasta, että Suomessa ylipäätään kukaan vaivautuu perehtymään aiheeseen ja pyrkii kohottamaan kauneudenhoitoalan työntekijöiden ammattiosaamista. Kritiikkiä olen kuullut myös sikäli, että olisi kannattanut oikolukea tekstit kemistillä, jotta kemiaan liittyvät turhat virheet olisivat karsiutuneet pois. Karahan ei käsittääkseni ole kemisti (korjatkaa, jos olen väärässä) ja enpä ole itsekään, joten en kommentoi tuota puolta enempää, koska nämä kriikit ovat muiden kuin itseni esittämiä.
Emi-lyn kirjoitti:
Mikään ei kuitenkaan selitä nimenomaan ihonhoito-/meikkituotteiden aiheuttamaa epäpuhtauksien lisääntymistä. Jos normaalisti ei epäpuhtauksia oikeastaan ole (kuten mulla), mutta sheavoin joka öisestä käytöstä nenän alue menee kyllä näpyille muutamissa päivissä, ja näistä näpyistä puristamalla tulee talia. Jos eivät
tukkeumia ole, niin mitä sitten? Niillä on kuitenkin täysin selvä yhteys paksuihin/vahamaisiin tuotteisiin, kuten paksut silikonit tai luonnonöljyt. Ärsytysnäppyjä tuskin ovat: eivät punoita ja niistä tulee puristamalla talia. En keksi kertakaikkiaan muuta syytä kuin sen, että silikonin/sheavoin aiheuttaman kalvon takia iho ei pysty erittämään talia normaalisti.
Joku tässä nyt ontuu...
Omasta mielestäni ontuu myös. Sikäli jos iholle muodostetaan keinotekoisesti jonkinlainen läpäisyeste niin ainakin kuolleen ihosolukon hilseilemiseen sillä olisi mielestäni vaikutusta. Ja miksei osittain myös talin kulkeutumiseen ihon pinnalle. Tämä nyt tosin on vain oma mielipiteeni, ei mitään "tietoa" mistään lähteestä. Tässä kohtaa kuitenkin tulisi muistaa, että kaikki silikonit eivät muodosta kalvoa lainkaan tai muodostunut suojapinta ei ole kovin tiivis. Ja toki siellä tuotteessa on paljon muitakin tuotteen käyttäytymiseen vaikuttavia aineita kuin ne mahdolliset silikonit.
Liina kirjoitti:
- Hiuksissa: Muodostavat muovimaisen kalvon, joka tekee hiuksista vaikeasti hallittavat ja muotoiltavat + nopeasti rasvoittuvat ja kovat. Tekevät hiuksista ennemmin tahmeat kuin kiiltävät ja silkkiset. Jotkut hoitoaineet jämähtävät hiuksiin niin, että saa pestä monta kertaa ennen kuin lähtee pois (esim. jotkut hiusvärien mukana tulevat).
En sano, etteikö silikonit voisi saada moista aikaan hiuksessa, mutta tuollainen tahmaisuus ja mattaisuus sekä se, että vaikutus peseytyy pois vasta useammassa pesussa, tuo voisi johtua myös tuotteen rasvamaisista aineista ja että koostumus on liian raskas omalle hiustyypille. Yleisestiottaen silikoneilla saadaan muodostettua hiukseen ohuempi suojaava kalvo kuin öljyillä, koska silikoneilla on alhaisempi pintajännitys kuin öljyillä yleensä ja tällöin silikonit siis levittyvät helpommin ja tasaisemmin hiuksen pintaan. Käytetyn silikonin (mitä silikonia ja minkä tyyppistä) ominaisuudet sitten määräävät (osittain muidenkin tekijöiden kanssa) kalvon paksuuden ja kalvon muut ominaisuudet.
Hyxsoap kirjoitti:
Voiko syy olla se, että esim. apteekin (ei-niin-selektiiviset-tuotteet) ovat raaka-aineiltaan huonolaatuisempia kuin ns. selektiiviset tuotteet (mitä käytin aikaisemmin)? Elikä suomeksi sanottuna ne sisältävät rutkasti vähemmän vaikuttavia aineita, ja ne on korvattu silikoneina.
Näitä ns. vaikuttavia aineita (joiden vaikuttavuudesta voidaan olla montaa mieltä, riippuu aineesta) lisätään tuotteeseen ihan eri syistä kuin silikoneja, nämä eivät siis ole mitenkään toisiaan poissulkevia, eikä käytetä korvaamaan toisiaan. Raaka-aineiden laadussa tuskin on kovin suurta eroa apteekissa myytävien ja selektiivisten tuotteiden kohdalla. Ainakin jos puhutaan isommista tuotevalmistajista tai suurempia valmistuttajia käyttävistä, jolloin laadunvalvonta ja tavarantoimittajien taso lienee aika yhteneväistä. Asia saattaa olla eri, jos kyseessä on vähemmän kehittyneessä maassa tuotetusta tuotteesta. Sikäli eroa saattaa tuotteiden kohdalla olla, että aptekkia myyntikanavanaan käyttävät brandit karsivat tutteidensa sisältöä monesti niin, että eivät lisää lainkaan hajustetta tai väriaineita tai ainakin välttävät yleisemmin allergisoivia hajusteraaka-aineita.
Toki niin eroa voi olla raaka-aineissa, että ihan halvimpien tuotteiden kohdalla tuote saa maksaa vähemmän ja silloin kalliimmat raaka-aineet (ja pakkaukset) eivät tule kysymykseen. Tämä ei ole tarkoita, että raaka-aineet olisivat huonolaatuisia (epäpuhtaita tms.) vaan, että pidemmälle kehitetyt, erilaisia erityisominaisuuksia tarjoavat tai muuten kalliimmat raaka-aineet ovat poissuljettuja liian kalliin hinnan takia.
Kaikenkaikkiaan, oma mielipiteeni on, että silikoneista voi olla paljon hyötyjä tuotteessa. Ovat hyvin siedettyjä sikäli, että eivät allergisoi tai aiheuta suoranaisia ärsytysreaktioita. Voivat tietyntyyppisille ihoille antaa hyvän suojaominaisuuden ja erilaisilla silikoneilla saadaan kosmeettisesti erittäin miellyttävän tuntuisia tuotteita. Olen kuitenkin omien kokemuksieni perusteella huomannut, että kaikille ihotyypeille eivät kaikki silikonit sovi. Siitä on tässä edellä monen kokemuksia minun lisäkseni. Enkä usko, että kyseessä olisi sellaisia kirjoittajia, jotka kerran pari saivat jonkin näpyn ja kun tuotteessa sattui olemaan jotain silikonia niin sitten olisivat heti vetäneet hätäisen ja perusteettoman johtopäätöksen. Esim. Emi-lynin kokemus silikonisen kalvon muodostavista mekinalustuotteista ja meikkivoiteista on juuri sen suuntainen kuin mitä omat kokemukseni ovat ja joissa hänkin on löytänyt ainakin jollain tavalla toteennäytettävän syy-yhteyden.
Todella kivaa, kun täällä on fiksua mielipiteiden- ja kokemuksien vaihtoa asiasta, eikä vaan sitä juupas-eipäs väittelyä ilman perusteluja tyyliin, silikonit on p*rseestä. Valitettavasti ei mullakaan ole tarjota tähän tämän parempaa vastausta.
.Ja kirkastui paljon kasvojen väri.
) tarkoitan esimerkiksi juuri salisyylihappoa joka on keratolyyttinen ja kuivattava, E-vitamiinia mikä oli muistaakseni antioksidantti ja toimii muistaakseni myös humektanttina, aloe vera joka kosteuttaa ja rauhoittaa.. Ymmärräthän? :) Ja kyllä perusvoiteet ovatkin erinomaisia vaikka sisältävätkin silikonia, onhan se puhdas synteettinen valmiste.
